Sporttirakki

Sporttirakki.fi/2018/10/21/auspai-skipper-ensimmainen-perinteisen-paimennuksen-suomenmestari

12.-14.10. kilpailtiin Suomen koiraurheiluhistorian ensimmäiset perinteisen paimennuksen SM-kilpailut Somerolla. Kilpailun järjestävänä yhdistyksenä toimi Rannikkopaimenet ry ja tuomarina Mari Morko.

Perinteisen paimennuksen SM-kilpailut on tarkoitettu omaksi mestaruuskilpailukseen FCI:n paimentavien rotujen edustajille roturyhmistä 1, 2 ja 5, poislukien bordercolliet ja australiankelpiet, joiden SM-kilpailut pidetään erikseen. SM-kilpailuissa noudatetaan voimassa olevia PAIM-3-luokan sääntöjä ja ohjeita ja osallistumisoikeus edellyttää edellis-/kuluvalta kaudelta H-, EH- tai ERI-tuloksia niin, että kolme parasta tulosta huomioidaan. Tämän vuoden SM-kilpailuviikonlopun karsinnoissa nähtiin kuusi australianpaimenkoiraa, kolme valkoistapaimenkoiraa, kolme belgianpaimenkoira groenendaelia, kaksi suomenlapinkoiraa, islanninlammaskoira, pumi, partacollie sekä mudi. Lopulta finaaliin asti paimensivat kaikki kuusi australianpaimenkoiraa, molemmat suomenlapinkoirat, valkoinenpaimenkoira sekä mudi.

Kaikkien aikojen ensimmäiseksi paimennuksen suomenmestariksi nousi australianpaimenkoira FI PVA FI TVA JK1 RTK3 BH Attic Angel’s Bridesmaid Skipper ATDsd OTDc ”Skipper” ohjaajanaan Mervi Sahlström.

Ensimmäinen perinteisen paimennuksen suomenmestari FI PVA FI TVA JK1 RTK3 BH Attic Angel’s Bridesmaid Skipper ATDsd OTDc ”Skipper”. Kuva: Nina Palmu

Tasapainoilua itsenäisen työskentelyn ja yhteistyön välillä

Mervi on itse aloittanut koiraharrastamisen noin 15 vuotta sitten agilityn parissa, jonka jälkeen mukaan lajivalikoimaan on tullut toko, rally-toko, pk-jälki ja myös tavoitteellinen paimennus noin kuutisen vuotta sitten. Alusta alkaen australianpaimenkoirien kanssa harrastanut Mervi kiinnostui paimennuksesta, koska se perustuu koiran luontaisiin, sisäänrakennettuihin taipumuksiin.

8-vuotiaalla Skipperillä on vahvat luontaiset vaistot ja vuosien varrella sille on ehtinyt kertyä jo hyvää teknistä osaamista. Perusluonteeltaan Skipper on Mervin mukaan kiltti ja tottelevainen, mutta mikäli ohjaaja on itse tilanteissa epäjohdonmukainen, osaa Skipperkin laittaa peliin omaa osaamistaan ja olla omistajan omien sanojen mukaan kiltisti tottelematon.

Yhteistyötä onkin rakennettu vuosien treenaamisella, tavoitteena treenata muutaman kerran kuukaudessa sekä mahdollisuuksien mukaan myös paimennusklinikoilla sekä Suomessa että ulkomailla. Mervin ja koirien treeneihin kuuluu paljon perusasioiden harjoittelua ja kertaamista, mikä luo pohjaa sekä oikeisiin töihin että kokeisiin.

Paimennusharjoittelun alkuvaiheessa haasteena oli Skipperin liian kova vauhti, mikä on iän myötä tasoittunut sekä koiran ja ohjaajan osaamisen karttuessa.

”Isoin haaste on ollut tasapainoilu säilyttää koiran luontainen oma-aloitteisuus vaatien samalla ehdotonta tottelevaisuutta. Välillä on pitänyt ottaa askeleita taaksepäin ja palata helpompiin treeneihin, vähemmän käskyjä, enemmän itsenäistä työskentelyä”, Mervi kertoo.

Sopivasti haastava rata ja hieno tunnelma

Koemuotona perinteinen paimennus eroaa bordercollieiden ja kelpieiden paimennuskokeista sillä, että perinteisen paimennuksen kokeissa radat ovat aina erilaisia ja tehtävät hyvin käytännönläheisiä. Finaalirataa Mervi kuvailee haastavaksi mutta mukavaksi. 

”Rata oli haastava kuten tällä tasolla pitääkin, mutta erittäin kiva. Siinä oli hyödynnetty tilan peltoja, teitä, ojia ja aittoja. Koirien osaamisen lisäksi katsottiin myös ohjaajien lampaiden käsittelytaitoa.”

Mervin kanssa karsinnoissa mukana oli myös Skipperin tytär Attic Angel’s Mahogany Coral ”Kaya”, joka myös pääsi finaaliin. Kaya pääsi finaaliin oman karsintapäivänsä toiseksi parhaalla ERI-tuloksella ja päätyi finaalissa lopulta kuudenneksi. Skipper voitti oman karsintapäivänsä ja saavutti SM-kultaa viiden pisteen erolla.

Mervi kertoo, että kaksipäiväisen karsintarupeaman jälkeen finaalissa alkoi jo kisaväsymys hieman painaa, mutta tunnelma kisapaikalla oli varsin hieno. Kaikki kilpailijat kannustivat toisiaan ja työntekijät tsemppasivat osallistujia. Mervi kiittelee kisajärjestäjiä ja tilan omistajia, jotka olivat panostaneet kilpailuun. Oli Suomen lippuja, online-tulospalvelu, hienot palkinnot ja kaikki järjestelyt toimivat erinomaisesti.

”Kisoista jäi mieleen hyvä yhteishenki. Omiin ratoihimme olin erittäin tyytyväinen, vaikka ainahan sitä jotain viilattavaa löytyy. Pääsimme tekemään koeradalla asioita, joita olemme treenanneet ja pystyin luottamaan Skipperiin 100-prosenttisesti.”

Skipperin paimennusura on ollut Merville enemmän kuin mistä olisi osannut harrastuksen alkuvaiheessa koskaan unelmoida.

”Vuosi sitten Skipperistä tuli paimennusvalio ja nyt SM-voitto. Se on paljon enemmän kuin koskaan uskalsin ajatella. Totta puhuen en tiedä, mitä vielä keksisimme, mutta treenaamista emme ainakaan lopeta!”

Trad Style paim Suomen Mestari 2018 Skipper!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Finaalipäivä! Lähtöjärjestys käänteinen karsintoihin nähden. Skipperin starttivuoro kolmanneksi viimeinen, sillä Kaya viimeinen lähtijä juoksujen takia. Koko päivä aikaa jännittää...!

22 lammasta, max 40min, karkuutusraja 50m

Otto oli tehty etupellolta metsään menevän tien puoleiselle portille. Aitaus oli peitetty pressuilla pellolle päin. Koiran sai jättää joko ulos tai laittaa häkkiin. Kuljetus pihatien ohi ja huussin jälkeen ojan poikki pellolle. Ylityspaikan sai valita itse, viimeistään heti risteyksen jälkeen lampolan nurkalta. Kuljetus kohti pellolle rakennettua häkkiä, jonne 16 lammasta sisään ja 5 +  merkitty ulos. Ulos jääneet koiran piti työntää ojan/tien suuntaisesti merkitylle laidunalueelle (sama alue kuin karsinnoissa), matka n. 50m. Tarvittaessa sai mennä auttamaan koiraa. Koira jätettiin vartioimaan laumaa ja itse häkkiin sisään. Vartiointi/laidunnus n. 3min. Laumojen yhdistäminen ja kuljetus sillalle (samassa paikassa kuin karsinnoissa) ja siltaa pitkin tielle. Kuljetuksella kohti nauta-aitausta, ennen risteystä stoppi ja liikenteen tarkistus. Matka jatkui kuljettaen etupellolle, jonne portin paikalle oli tänään tehty kapea kuja. Kuljetus pellolle laitetulle ämpärille, merkityn lampaan kiinniotto ja merkki pois. Kuljetus takaportille, joka auki, ennen porttia stoppi ja liikenteen tarkastus. Tiekuljetus pihaa kohti. Ajoneuvo-ohitus oli mopo, joka tuli oikeaa reunaa takaa ohi. Kuljetus peltotietä pitkin (nauta-aitauksen viereistä) merkityn laidunalueen takareunaan asti. Lampaiden piti pysyä tiellä. Laidunalue oli nyt tie, oja ja ojan puolella vielä vähän peltoa. Itse sai koiran kanssa olla alueen rajalla ja tarvittaessa liikuttaa koiraa. Laidunnus n. 3min. Lauma haltuun, kuljetus tietä pitkin nauta-aitaukseen ja loppuhäkitys karja-aittaan.

Rata meni siltaa lukuunottamatta nappiin. Sillalla jostain syystä varmistelin liikaa ja kaksi lammasta + Skipper tulivat sillan vasemmalta puolelta. Laidunnukseen työntö oli hieno, pystyin itse jäämään häkille ja Skipper ajoi itsenäisesti kuusi lammasta laidunalueelle. Tieosuuksissa luotin, että Skipper pitää lauman kasassa enkä antanut mitään käskyjä, kävelin vaan eteenpäin. Monilla kilpailijoilla lampaita juuttui ojanvierustalle syömään puunoksia. Skipper on parhaimmillaan, kun se saa itsenäisesti tehdä hommia. Rata oli tosi kiva, ei elementeistä kyhättyjä esteitä vaan käytetty hyväksi tilan peltoja, ojia, aittoja ja teitä. Radalla ei ollut oikein mitään sellaista mistä en olisi uskonut meidän selviävän. Loppu jäi sitten tuomarin päätettäväksi ja hyvinhän siinä sitten kävi...

Skipper ERI 131/150 ja Suomen Mestari 2018 ❤❤❤❤❤❤

Tuomari Mari Morko

Finaalipäivän koirakot

Kaya EH 119/150 sij 6 ❤

Kayan kanssa jännitin eniten häkistä ottoa. Pieni häkki ja lampaat ei tulleet ainakaan muilla kilpailijoilla ulos ilman että koiran laittoi sisään. Menin Kayan kanssa häkkiin ja painostin menemään häkin reunoja pitkin. Lähdin liian aikaisin itse ulos vetämään lampaita, Kaya lampaiden tukkona lähellä porttia eli osa lampaista ei uskaltanut ulos. Eikun itse lähemmäs, jotta saisin Kayan syvemmälle häkkiin ja ei auttanut kuin luottaa, että ulkona olevat lampaat ei karkaa. Hyvin meni, kaikki ulkona, tilanne rauhallinen ja matkaan. Vähän Kaya oli turhan innokas, vaistosi minun jännityksen ja tiukan käskytyksen, jolla taas yritin rauhoitella Kayaa 😊 Päästiin hyvin pellolle, ojan ylitys ei todellakaan ollut ongelma, mutta kuuden lampaan irrotuksessa häkiltä tuli ongelma. Jäivät pyörimään häkin ympärille vaikka kuinka yritin lähettää Kayan toiselta puolelta ja mennä itse vastaan toiselta. Kaya liikkui äkkinäisesti ja vähän liian kaukana häkistä. Ehdin jo miettiä, että pitäisikö luovuttaa, mutta onneksi lampaat lopulta päätti seurata minua. Työntö laidunalueelle ei onnistunut, joten vaihdoin suosiolla kuljetukseen. Kaya jäi ja pysyi hienosti vartioimassa, kun itse menin häkille. Laumojen yhdistäminen ja sillan ylitys menivät hyvin. Stoppi oli huono, Kaya ei millään meinannut tulla eteen, joten jouduin itse pysähtymään. Kuja pellolle taas hyvin, samoin lampaan kiinniotto. Seuraava stoppi vähän paremmin, Kaya tulee itsenäisesti portteja lähestyttäessä eteen. Tiekuljetus ja puiden/puskien ohituksessa ei Kayan kanssa ole ongelmia. Ei tarvitse yhtään huolehtia ja käskyttää, Kaya kyllä pitää lampaat mukana. Seuraavassa laidunnuksessa olikin Kayassa pitelemistä ettei käy hakemassa ojan yli hyppiviä lampaita takaisin. Ei mennyt maahan, ei istunut ja kun lopulta itse kävi maahan alkoi makuulla ryömiä kohti lampaita. Haltuunotto/haku meni yllättävän hyvin, otti riittävästi etäisyyttä ja lampaat tuli kiireen vilkkaa ojasta. Samoin menivät aika liukkaasti loppuhäkkiin 😊 Intoa ja vauhtia, mutta hienosti Kaya selviytyi nuoresta iästä ja radan haastavuudesta huolimatta ❤

Trad style paimennuksen SM kisojen karsintapäivät

Ensimmäiset trad style paimennuksen SM kisat Somerolla! 

Karsinnat pe/la ja finaali su. Molempina karsintapäivinä 9 koirakkoa, joista viisi parasta pääsi finaaliin. Tulosten perusteella Kayan karsinta osui perjantaille ja Skipperin sunnuntaille. Rata oli molempina päivinä sama.

15 lammasta max 35 min

Otto etupellolta. Lampaat viety valmiiksi oikeaan takanurkkaan. Hakukaaren pituuden sai itse päättää. Ohjeena oli, että lampaat tulisi suoraan ohjaajalle ohjaajan seistessä paikallaan. Haltuunoton jälkeen pitkä kuljetus pellon poikki kohti vasenta etunurkkaa (puimurille). Portti oli jätetty auki, stoppi ennen porttia ja itse tielle tarkastamaan liikenne. Tiekuljetus talolle päin ja siinä ajoveuvo-ohitus. Polkupyörä tuli oikeaa reunaa takaa ohi. Kuljetus autotietä pitkin takapellolle, jonne ojan yli oli rakennettu silta, kuusiaidan kohdalle. Sillan sai tehdä kuljettamalla. Sillalta laidunnukseen, joka oli tehty nautalaitsan tien suuntaisesti suorakaiteen muotoon. Pellolla rajana tolpat, toinen sivu rajautui ojaan. Laidunnusalueita oli kaksi peräjälkeen. Koiran piti työntää lampaat laidunalueelle, ohjaaja ei saanut mennä sisään. Koiraa sai tarvittaessa käyttää laidunalueella. Ohjaajan ei tarvinnut poistua koiran taakse. Ensimmäiseltä laidunalueelta koiran piti työntää lampaat seuraavalle. Molemmat laidunnukset n. 3min tai kun tuomari katsoo, että tilanne rauhallinen. Lampaat haltuun ja takaisin sillalle, kuljetuksena. Ennen siltaa stoppi, itse sillan yli, odotus, että polkupyörä menee ohi, sen jälkeen paluu lampaiden luo ja kuljettamalla tielle. Kuljetus takaisin etupellolle. Portin sijaan pellolle mentiin elementeistä tehtyä kujaa pitkin. Kujassa oli kaksi vastakkaisiin suuntiin menevää haaraa, sai valita kumpaa pitkin veti lampaat. Pellolle oli tehty pieni häkki, jonne piti lajitella 10 lammasta, ulos jäi 4 + merkitty lammas. Viiden ulkona olevan lampaan kanssa käveltiin n. 50m päässä olevalle ämpärille, jossa merkityn lampaan kiinniotto ja merkin poisto. Laumojen yhdistäminen ja kuljetus ranch aitaukselle, jossa loppuhäkitys. Koiraa ei tarvinnut laittaa aitaukseen, riitti, että tuuppaa lampaat ja vartioi etteivät käännyt takaisin.

Kaya finaaliin 😊 EH 131/150 sij 2 

Skipper finaaliin 😊 ERI 136/150 sij 1

Tokotreenit Sipoossa

Pitkästä aikaa Koirakulmaan treenaamaan. Ajatuksena tehdä  jotain muuta kuin ainaista avo:a! Aloitettiin kuitenkin sunnuntain kokeessa epäonnistuneella merkin kierrolla. Laitettiin samanlainen asetelma. Kaya kyllä katsoi kauempana vasemmalla olevaa merkkiä, joka nyt oli samanlainen kuin kierrettävä. Ei kuitenkaan mennyt sinne vaan kiersi mitä pitikin. Kokeessa olisi pitänyt tehdä uusi lähestyminen lähetyspaikalle, ennen kuin liikkuri sanoo "liike alkaa".  


Ruutu oli rakennettuna, joten tehtiin se, aika varmasti Kaya jo hakee ruudun. Sitten tehtiin merkin kierto uudestaan, vähän eri suunnasta. Ei hämääntynyt. 

Ohjattua ei olla koskaan tehty vierailla kapuloilla, kävely mukaan lukien ja liikkurin viedessä kapulat. No, nyt tehtiin. Edellisen kerran otettu ohjattua keväällä. Kävely ja pysäytys merkille ei tuottanut ongelmia. Nyt en mennyt näyttämään haettavaa enkä siirtynyt lähemmäs kapulaa. Kokeiltiin mitä tapahtuu. Haettava oli oikea, Kaya lähti oikealle, mutta leikkasi sitten keskelle, jossa ei onneksi ollut kapulaa. Uusi käsky ja toi oikean. Toistettiin ja parempi. Sitten vasen avuilla, meinasi lähteä kiertämään merkkiä. 

Tunnaria ei myöskään olla treenattu kuin keväällä viimeksi. Jessica laittoi ihan normaalin rivin ja 10 metriä. Menin lähettäessä kyykkyyn, ajatuksena, että Kaya ei purisi kapulaa ja saisi tuoda sen vapaasti minulle. Muisti hyvin liikkeen, lähti kivasti kapuloille, ei haistellut riviä kuin omaan asti, nappasi suuhun ja toi minulle! Noutotreeni on varmasti auttanut, keväällä vielä jäi oma suussa kapuloille odottamaan jatko-ohjeita tai palkkaa. 
Kaukoja tehtiin niin, että Jessica ja Anne seisoivat Kayan takana. Oli nyt niin hyvällä fiiliksellä, uusi lelu jonka kanssa sai juosta ihanalla nurtsikentällä, ettei häiriöt haitanneet ja suoritti asennot n. 6 metristä. Loppuaika käytettiin kaukojen asentoihin, seisomaan nousu ja seisomasta maahan/istumaan menoa. Paikallaan pysyvä "keppi" etu- ja takajalkojen välissä voisi auttaa hahmottamaan liikerataa.

Hki Seudun PM koe

Kayan kanssa ATD:n joukkueessa Helsingin Seudun Kennelpiirin PM kokeessa Tuomarinkartanossa. Tätä varten on pari viikkoa harjoiteltu paljon häiriöitä. Kehät oli nyt rakennettu suht väljästi, alo/voi käytävän oikealla puolella, avo ja evl vasemmalla niin, että niiden väliin jäi hyvin tilaa. Oltiin hyvissä ajoin paikalla, aikaa jäi lenkkiin ja koepaikalla hengailuun. 

Koe alkoi istumisella, joka on aina ollut varma. Oltiin kolmannessa ryhmässä, ryhmässä neljä koiraa, Kayan paikka toinen vasemmalta. Vieruskaveri meni melkein saman tien maahan ja rivin neljäs lähti ohjaajan luo. Siinä vaiheessa otin jo askelen Kayaa kohti, mitä tuomari ei onneksi huomannut, kun seurasi mihin karkulainen oli menossa. Sitten evl kehässä lähetettiin koira joko tyhjään tai ruutuun, joka tapauksessa juoksi kovaa avo kehän viereistä sivua pitkin. Kayan ja vieruskaverin päät kääntyi ja kaulat venyi, onneksi pysyivät! 

Ennen yksilöliikkeitä tein muutamat kaukot, vähän seuraamista ja jääviä. Liikkeestä istumisessa hidastin aavistuksen mutten katsonut taakse. Tehtiin kehän etureunaa pitkin. Meni hyvin. Siitä siirryttiin selkä etureunaan päin merkin kiertoon. Huomasin heti, että Kaya katsoin kehän vasenta takareunaa ja siellä olevaa matalaa valkoista merkkiä, tai sitten viereistä evl -kehää. Yritin korjata tilanteen siirtymällä lähetysmerkin oikealle puolelle, mutta ilmeisesti se ohjasi Kayaa vielä vahvemmin vasemmalle. Ja sinnehän se sitten lähti. Eikun seis, uusi kierrä käsky, mikä ei tietystikään toiminut ja kutsuin pois. Pirkko Bellaoui kävi ystävällisesti näyttämässä merkin ja sain lähettää uudelleen. Seuraaminen meni hyvin, ei jätättämistä, ei pahasti ääntä ja peruutusaskeleetkin ilman isompia hyppyjä! Noudossa lähti kivalla vauhdilla hakemaan, mutta palautus oli hidas, Kaya katseli ympärilleen. Kapula jäi heitostani ekaa kertaa pystyyn, mutta sillä ei tuohon vauhtiin ollut vaikutusta, eikä siihen, miten otti kapulan. 

Liikkeet oli jaettu kahteen osaan. Vein Kayan välillä autoon. Toinen setti alkoi luoksetulolla. Liike alkoi siltä houkuttelevalta valkoiselta merkiltä kehän vasemmasta takalaidasta. Nyt sitä ei enää noteerattu. Vauhti ja perusasento hyvät. Kaukokäskyt tehtiin sihteerin pöydän edessä, kehän etureunassa. Koiran selkä pöytään päin. Näitä jännäsin, nouseeko ekalla vai ollenkaan. Annoin oikein iloisen istu käskyn, toimi, molemmat istumiset ekalla käskyllä. Maahanmeno sitten jostain syystä hidas? Pääasia, että teki vaihdot! Ruutu oli tehty kiertomerkin paikalle, ei muita merkkejä ympärillä, eikä takareunakaan enää vetänyt. Kaya juoksi varman oloisesti ruutuun ja nousi pompulla istumaan. Liikkeestä seisominen oli hyvä, en varmistellut. Samoin hyppy, sijoituin hypyn toisella puolella niin paljon esteen oikeaan reunaan kun kehtasin. Kaya suoritti liikkeet ihan iloisesti, mutta huomasin että ei enää ollut niin innokas kuin ekassa setissä. Eka kerta, kun liikkeet tehtiin kahdessa erässä, ehkä vähän ihmetteli miksi tultiin takaisin. Tuomari olisi antanut kokonaisvaikutukseksi 10, mutta väsymys näkyi ja antoikin vain 9. Kokonaispisteet 253 ja sij4. Tuomari Kaisa Lähdesmäki. Paljon ei jäänyt puuttumaan ykköstuloksesta, mutta päivän tavoite, kaukokäskyt, onnistui!

Koe oli samalla Australianpaimenkoirien rotumestis, josta Kaya palkittiin avo luokan parhaana aussiena. 

Nouto

Ruutu

Liikkeestä seisominen

Hyppy

Seuruu

FCI trad style kokeet Somero

Ensimmäistä kertaa äiti ja tytär samassa kokeessa! Sain arvonnassa numerot 1 ja 5 eikä ollut vaikea miettiä kumpi aloittaa 😊 Skipperin kanssa voisin ensin rauhassa tutustua rataan. Molempien ratoja kyllä jännitin, mutta Kayan kanssa ehkä rennompi mennä. Se ei vielä osaa kaikkea mitä pitäisi, kun taas Skipperin radalta odotusarvo on suurempi vaikkakin voin luottaa siihen 100% melkein tilanteessa kuin tilanteessa.

Rata oli suht simppeli, otto isosta pyöröstä, kuljetus pellolle rakennetulle pikkuhäkille, randomisti 6 lammasta sisään, itse sisään häkkiin ja kolmelle kaulurit, loppujen 9 lammasta kanssa laidunnukseen 3 min sähkötolppien lähelle, paluu häkille, kaikki mukaan ja portista tielle, heti stoppi, vessan vierestä tiekuljetus ja fillarin ohitus, käännös oikealle ja stoppi + ajoneuvojen tsekkaus, pihan poikki lampolan kulmalle ja loppuhäkitys neliönmuotoisen aitauksen viereen rakennettuun pikkuhäkkiin, kaulurit pois.

Skipper nosti oton jälkeen lampaat ennen kuin olin saanut portin kiinni, en huomannut varmistaa tuplakäskyillä. Ihan rauhallisesti tosin. Häkkiin laitto meni hyvin, kun jätin Skipperin riittävän kauas, lampaat vaan valui häkkiin. Kuljetuksessa tuppasi nousemaan aika eteen ja sain vähän muistutella paikkaa, ehkä lampailla oli veto pellolle. Etenkin kun tultiin takaisin laidunnuksesta kohti pikkuhäkkiä. Jätin lauman aika kauas, kun menin avaamaan porttia ja Skipper väliin. Ensimmäinen stoppi tuli tosi nopeasti tielle menon jälkeen ja oli vähän vaikea, muutenkin kapea tie. Skipper vähän innostui, johtuu varmaan tuota ahtaassa paikassa työskentelystä. Ajoneuvo-ohitus meni hyvin, suojasi vasemmalta. Toinen stoppi oli parempi, mutta sekin hankalassa paikassa heti kulman jälkeen. Loppuhäkityksessä oli vähän säätöä, kun  lampaat pakkaantui ensin ihan porttiin kiinni. Jouduin ottamaan pariin kertaan Skipperin väliin. Olisi pitänyt jättää lampaat vähän kauemmas, ensi kerralla sitten.  

128 pistettä, ERI, PAIM3, sij. 3 

Kaya oli vauhdikkaalla päällä. Otto meni vielä hienosti vaikka lähetin vasemman kautta, menin itse häkkiin sisään. Kuljetuksessa lähti heti painamaan ja ehti pyöriä lampaiden ympäri. Häkitys oli hyvä, Kaya pysyi paikoillaan. Sitten unohdin laittaa kaulurit ja muistin vasta kun käveltiin kohti laidunnusta. Ei kun takas, huikkasin vaan tuomarille, että meinasi unohtua ja Eija kuittasi, että hyvä kun muistit. Kaya varmaan otti lisää kierroksia tästä edestakas menosta. Kun lähdettiin uudestaan kuljetukseen puski lampaita niin, että minä menin nurin! Laidunnus ja haltuunotto menivät hyvin. Stopit oli/on vielä vaikeita, niitä pitää harjoitella. Jouduin itse pysähtymään. Vauhdista huolimatta päästiin maaliin ja loppuhäkitys ihan nätti.

119 pistettä, EH, PAIM3

Jekku jatkoi vielä "perheen" hienoja tuloksia ja sai ykkösten radan läpi. Otto oli isosta pyöröstä, häkki oli muutettu kujaksi, siitä läpi, kuljetus laidunnukseen, lampaan kiinniotto, pujottelun kautta loppuhäkitys neliönmuotoiseen aitaukseen.

59 pistettä, EH, PAIM1

ASCA tokoa Lohjalla

Alunperin oli tarkoitus osallistua Kayan kanssa tokoon ja Skipperin rallyyn. Ei kuitenkaan huvittanut ajaa kahtena päivänä peräjälkeen Lohjalle, joten siirsin myös Skipperin tokoon. Ja onneksi tein niin! Kayan seuruu oli ihan kamalaa ja asca toko on melkein pelkästään seuraamista. Haisteli ja ihmetteli vaan uutta hallia vaikkei ole eka kerta kun kisataan uudessa paikassa. Ei näyttävän ymmärtävän, että nyt on koetilanne... Onneksi sentään se mitä treenattiin eli luoksepäästävyys, jossa koira jätetään seisomaan, ohjaaja kävelee hihnan mitan päähän ja tuomari koskettaa koiran selkää, meni hyvin. Skipper sen sijaan pelasti päivän, molemmilla radoilla ❤ Sijoitus am radalla toinen ja paras veteraani sekä pm radalla neljäs. Kaya sai myös qualified tulokset, en tiedä miksi  Tuomarointi vähän erilaista kuin meidän tokossa, esim paikkamakuussa sai komentaa koiraa olemaan hiljaa!

Am koe

Pm koe