Skipper jälki

Pipsa teki meille jäljen Sipoossa, n 400m ja 4 keppiä. Sai vanheta tunnin verran. Ennen jäljelle menoa tehtiin pieni keppimuistutus parkkiksella. Annoin taas Skipperin kulkea vapaasti ja odotin noteeraako kepit. Yksi ilmaisu riitti, nosti kepin.

Skipper kiskoo liinassa, kova kiire jäljelle. Jälki löytyi janalta ja lähdettiin matkaan. Nenä oli alkuun maassa, mutta nousi matkan varrella moneen kertaan turhan ylös ja vauhtikin oli melko kova. Välillä mentiin ilmeisesti aika paljon jäljen vieressä. Kaksi ensimmäistä keppiä löytyi suoraan jäljeltä. Nosti kepin ja jäi odottamaan. Toisen kepin kohdalla meinasi lähteä keppi suussa jatkamaan matkaa 😊

Kolmannelle kepille tultaessa meni ensin kepin ohi, mutta palasi itse kepin luo! Neljännen kepin kohdalla oltiin ihan jäljen sivussa, mutta jotenkin Skipper vaan osasi palata jäljelle juuri kepin luona. Tuuria vai taitoa?! Täytyy miettiä, miten saisi nenän pysymään lähempänä maata, nameja jäljelle? Vai vaikuttiko kova tuuli työskentelytapaan.

Tehtiin esineruutu jäljen vanhetessa. Aika ryteikköinen metsä. Katsottiin Skipperin kanssa, kun Pipsa lähti viemään kahta esinettä. Katosi kohta näkyvistä puiden ja mäen taakse. Skipper ei millään malta odottaa, irtosi tosi hyvin, työskentelee itsenäisesti. Otti hienosti vieraat esineet. Luovutus täytyy vielä opettaa, nyt palkkasin lennosta. Ei ongelmaa lähteä etsimään toista esinettä, intoa riittää!

Skipper lampailla Seutula

Päästiin taas avustamaan treenilampaiden erottelussa karitsoista ja äitilampaista. Sen jälkeen jäätiin tekemään kolmioharjoitusta pienemmälle puolelle. Aidan toisella puolella poltettiin roskia paukkuvassa ja rätisevässä nuotiossa. Tuli samalla hyvät äänitreenit!

Seuraavalla kierroksella otettiin ensimmäistä kertaa lampaita pyöröaitauksesta ja haettiin ne sinne takas. Haku aitauksesta ei ollutkaan niin vaikeaa kuin kuvittelin. Mutta lampaat tuli sieltä kauhealla vauhdilla ja juoksivat suoraan katoksen alle. Sieltä hakemisessa meni aikaa ja välillä Skipper hukkasi korvat ja pöläytti lampaita. Ensi kerralla täytyy kysyä voiko (ja miten) homman hoitaa jotenkin hallitummin 😊

Skipper VOI1 Hyvinkää

Skipperin ensimmäinen koe voi-luokassa. Tehtiin viikolla vain hauskoja treenejä, ei enää palkattomia kokonaisuuksia. Myös paljon palkitsemista kaikenlaisesta tarjoamisesta. Uutta oli, että palkka saattoi välillä olla repun vieressä kehän laidalla. Perjantai iltana meillä oli vieraita, joten en päässyt treenaamaan. Oli varmaan eka kerta minulle olla treenaamatta edellisenä päivänä!

Aamulla alkoi tietysti jännitys, jonka päätin unohtaa. Hoin vain itselleni; ole rauhallinen ja rento, keskity koiraan. Kisat oli Hyvinkäällä, rauhallinen hiekkakenttä, pienet kisat. Kokeen alkuun oli hyvää aikaa. Käytin S:n ja A:n metsässä kävelyllä ja ehdin vielä viettää Skipperin kanssa aikaa kentän reunalla, leikkien, kävellen ja muuten vain oleillen. Ennen kehään menoa tyhjensin namit taskusta ja laitoin reppuun Skipperin nähden.

Juoksutarkastus ahdisti, mutta siitä toivuttiin. Kehään meni rennon oloinen koira, rivissä ihmetteli liikkuria ja tuomaria korvat pystyssä. Myös omistaja pysyi rentona. Sanoin käskyt normaali äänenpainolla enkä korottanut jännittyneenä ääntä. Paikallaolo meni hienosti, ensimmäisillä käskyillä, ei ollut valunut toiselle kyljelle. Kun liike loppui ja aloin kehua S muisti palkat repussa ja oli heti juoksemassa sinne!

Meitä ennen oli kaksi koiraa. En vienyt S:ää autoon vaan käytiin metsässä kävelemässä ja annoin S:n tarjota juttuja. Kehään mentiin taas hyvällä mielellä, molemmat. Muistin seurauttaa S:n jokaisen liikkeen aloituspaikalle, jolloin säästyttiin sivulle veivaukselta. Seuraaminen alkoi hitaalla kävelyllä, ehdin jo ajatella, josko alkaa tarjota istumista, mutta ei onneksi. Kontakti pysyi koko ajan, hyvät tiiviit täyskäännökset, joissan pa:issa vino. Keskityin ja katsoin liikaakin koiraa, mutta nyt olin päättänyt sallia kaikkia mahdolliset avut! Seuruukaavio tuntui lyhyeltä, ollaan treenattu paljon pidempiä! Ei ollut esim taakse askelia eikä käännöksiä hitaassa ja juoksussa. Liikkeen loputtua S vastasi hyvin kehuihin, hyppäsi minua vasten ja venytteli makeasti!

Istumisessa ei ennakoinut, mikä oli pääasia. Hidastin itse aavistuksen vauhtia, mutta näin olin päättänyt, nyt mennään avuilla! Ei haittaa vaikka istui vähän vinoon. Edelleen hyvällä vireellä mentiin luoksetuloon. Seiso (suullinen!!) venyi vähän ja maahanmenossa kyynärpäät jäi mielestäni vähän ilmaan. Onneksi on karvainen koira 😊  Kokonaisuutena meille tosi hyvä. Kun nämä vaikeat liikkeet oli suoritettu oli minun entistä helpompi jatkaa rennosti koetta. Höpötin S:lle liikkeiden välissä meidän virittelysanoja ja S vastasi. En katsonut tuomaria kertaakaan kokeen aikana ja liikkuriakin vain pakolliset.

Ruutu sana on jo S:n mieleen eli ei tarvinut kuin seurauttaa S lähtöpaikalle. Vauhdilla ja varmasti ruutuun. Ihan oikea paikka, heti käskystä maahan. Luotin, että pysyy. Hyvällä vauhdilla sivulle.

Hyppynoudossa metallikapula ällötti, en antanut tuplakäskyä vaan odotin. Ei kiertänyt hyppyä. Tasamaanoudossa sama juttu, vieras kapula inhottaa. Vauhti sisään eri. Tunnarissa bongasi heti oman, mutta kävi jokaisella kapulalla haistelemassa. Tuomaria nauratti, kommentti; oli oikein varmistuksen varmistus!

Sitten enää kaukot. Aloituspaikalle mennessä ei jännittänyt, koe oli mennyt hyvin tähän asti ja S suoritti varmasti. Oltiin jo päästy ja ylitetty tavoite. Höpötin nameista ym. ja S näytti odottavan liikettä. Hyvät vaihdot ja ilme!

Uskomaton koe, me tehtiin yhdessä ❤

VOI1, KP, luokkavoitto (308p) tuomari Marita Packalén

Tokotreenit Sipoo Koirakulma

Skipperin kanssa tehty täällä monta kokeenomaista treeniä peräjälkeen. Nyt ajattelin tehdä kivan treenin, kaikki liikkeet putkeen, mutta palkka hyvästä suorituksesta. Päätin myös naksuttaa liikkeissä (en palkkaa jokaisesta naksautuksesta). Tultiin halliin hihnassa, en päästänyt huitelemaan. Palkka laitettiin kippoon kentän reunalle.

Seuraamisessa S oli tosi skarppina, naksauttelin ennen käännöksiä, yksi pysähdys meni pitkäksi. Kesken liikkeen vapautus kupille, S oli ihan ihmeissään. Istuminen onnistui, ei ennakoinut Jessican käskystä. Ja taas kupille, nyt juoksi sinne epäröimättä luvan saatua. Luoksetulo meni penkin alle, ei reagoinut käsimerkkiin. Ei palkkaa. Seis käsky oli ihan alkuun käsimerkki. Meidän treenimäärällä käsi ei kantanut pitkälle matkalle. Vaihdoin suulliseen. Sitten alkoi ennakoimiset ja harjoittelu on ollut melkein pelkästään suoria luoksetuloja. Ja sitten sain jonkun ahaa –elämyksen vaihtaa suullinen käsky taas käsimerkiksi. Tänään tuli testattua ettei se edelleenkään toimi.

Jatkettiin liikkeitä. Ruudussa tuli joku kupru ja meni sivusta ohi, omituista. Avuilla ruutuun, loppuliike hyvin. Hyppynouto oli ok, palautus sama vauhti. S odottaa jo kupille vapautusta ja tsemppaa. Metallinouto ok, vauhti sisään hitaampi. Tunnari varma, mutta siinäkin sisään vauhti. Kaukokäskyissä naksautin joka vaihdosta, toimi, hyvät vaihdot. Seis – istu aavistus eteen.

Otettiin luoksetuloa uudestaan. Päätettiin, että ekalla pysäytyksellä sanon ”seiso” joka meille uusi. Toimi!! Eli ”seiso” jatkossa. Eikä ennakoinut. Mutta ei mennyt maahan. Vein uudestaan seisomaan, kutsuin ja ”deck”. Jo meni, kun ei palkkaa kuulunut äskeisestä suorituksesta. Hitsi tätä liikettä.

Ruutu uusiksi lätkällä, ei mitään ongelmaa. Kokonaisuutena S suoritti hyvässä vireessä! Alicen treenin jälkeen otin vielä S:n tekemään yhden luoksetulon pysäytyksillä, onnistui ja sen jälkeen läpijuoksu. Tuli hitaasti, odotti pysäytystä, muttei muuttanut tempoa ja tuli loppuun asti! Sitten ruutu ilman lätkää, ei ongelmia!

Alice teki liikkeet kahdessa osassa, MM järjestyksessä. Alkoi ruudulla! A oli ihan sekaisin namipussista, joka oli pöydällä. Ei millään meinannut pystyä ohittamaan sitä, mikä teki seuraamisesta levotonta. Muuten teki varman oloisesti kaikki liikkeet. Paitsi... Z:n istumista ollaan harjoiteltu muutama viikko ja sen se tietenkin mokas. Tehtiin liike loppuun, tein lopussa täyskäännöksen ja sitten sama juttu toiseen suuntaan. Sama liikejärjestys, nyt istui. A:n ryhti romahti, kun käännyttiin namipussista poispäin, istui ihan surkean näköisenä! Ohjatussa noudossa Jessica seisoi haettavan kapulan takana, mutta A ei hämääntynyt. Täytyy muistaa jatkaa treeneissä häiriötä kapulan takana. Hyvä 😊

Skipper lampailla Seutula

Kenttä edelleen ihanan kurainen, saappaat uppoo paikoitellen mutaan. Treenin jälkeen omat vaatteet pesukoneeseen ja koira suihkuun!

Mutta treeneistä... Ekalla kierroksella tehtiin suoraan kuljettamista. Kuljetusta 10-20m ja seis, pari toistoa ja pieni tauko. Skipper oli yllättävän rauhallinen eikä tehnyt syöksyä liikkeelle lähdössä. Lieneekö toko treenit aamupäivästä ja riehuminen kavereiden kesken rauhoittaneet vai ollaanko opittu jotain?! Edelleen pitää harjoitella S:n pysymistä etäämmällä lampaista.

Toinen kierros aloitettiin samalla tavalla ja sitten yhdistettiin tämä kolmioksi. Vähän niinkuin started luokan koe, mutta ilman portteja. 90 asteen kulmassa piti olla tarkka ettei S mene yli, hyvin kuunteli. On se vaan kivaa!

Look alike

Isoisä Pirate

Isä Rascal

Tytär Alice

Skipper jälki

Kevään ensimmäinen jälki! Leinelästä löytyi melkein lumeton ja ihanan märkä metsäkaistale...

Tein kolmen kepin jäljen, metreistä en tiedä, mutta kepit oli n. 50-100 m välein. Yksi 90 asteen kulma, eka keppi ennen kulmaa. Loppu jälki mutkittelua ja vesilätäköiden väistelyä. Vähän jännitti mennä jäljelle, pitkä talvitauko takana. En malttanut odottaa jäljen vanhenemista kuin vajaa puoli tuntia. Turhaa jännitin, S lähti hyvin varman oloisena jäljelle. Eka keppi löytyi helposti. En ole opettanut S:ää ilmaisemaan sen kummemmin. Pysähtyy ja nuuhkii. Siinä saa itse olla tarkkana. Täytyy varmaan opettaa nostamaan keppi. Kulman jälkeen nenä nousi vähän turhan korkealle, jälki liian tuore vai mikä...? Siitä huolimatta jatkettiin ihan oikeaan suuntaan ja löydettiin loput kepit. Keppitreeniä pitää selvästi ottaa ja muistaa alkujana. Kivaa oli!

Niin ja lopuksi vielä esineruutu. Kaksi esinettä, yksi kerrallaan. Pia vei, minun mielestä esineet oli aika kaukana ja vielä piilossa, mutta S:lle ei tuottanut ongelmia.  

Skipper lampailla Seutula

Saatiin olla Ainon apuna hakemassa lampaat ja erottamassa ne eri aitauksiin. Ns tositilanteessa vaikeinta oli muistaa pitää katse koiran lisäksi koko ajan lampaissa. Monta kertaa Skipper toimi ihan oikein, mutta kutsuin sen liian aikaisin pois ja lampaat pääsivät karkuun. Vasen ja oikea koiran näkövinkkelistä ajateltuna menee mulla turhan usein sekaisin...

Vietiin meidän lampaat pöyröaitaukselle  ja jatkettiin viime kerralla tehtyä hakukaarien harjoittelua. Tänään myös vasemmalle lähetykset onnistui kivasti, ollaan selvästi opittu jotain. Kenttä oli ihanan kuranen ja vetinen, vaikutti vähän työskentelyyn.

Toinen treenikerta aloitettiin apukoirana kentällä ajamista harjoittelevalle koiralle. S koko ajan vapaana. S toimi stopparina estäen lampaiden pääsyn katoksen alle. Siitä siirryttiin pienempään aitaukseen ja otettiin vapaana kuljetusta. Vaikeinta on pitää S kauempana lampaista. Pitää yrittää pysäyttää se riittävän usein, jotta saadaan välimatkaa. Onneksi S on rauhallinen eikä sen lähellä kulkeminen aiheuta lauman hajoamista. Hakukaaret onnistu siinä mielessä, että koira ei päässyt kiertämään lampaiden eteen. Välillä tosin oltiin eri mieltä suunnista!

Tokotreenit Sipoo

Skipper Kaikki liikkeet palkatta koejärjestyksessä. Oli oli vähän tahmea. Seuraamisessa ja noutojen luovutuksessa pa:t teki vinoon taakse?! Istumisessa meni maahan. Luoksetulo tk alussa, muuten ihan ok, ensimmäisen stopin olen vaihtanut käsimerkistä suulliseksi viikko sitten. Toimii paremmin. Vauhtia pitää saada lisää. Ruudussa pysäytin liian aikaisin, meni takareunasta yli ja korjaamiseen meni monta käskyä, mun moka. Loppuosa hyvin. Noudoissa eri vauhti ulos ja sisään. Kaukot 10m palkkasin joka vaihdosta. Seis-istu tuli vähän eteen.

Otettiin seuraamista niin, että kentällä oli namikippo, jolle S pääsi hyvän pätkän jälkeen. Myös minun käskytys oli napakampaa (täytyy ottaa treeneihin tavaksi ja uskaltaa käyttää kokeessa). Asenne ja yrittäminen parani heti. Tehtiin perusasentoharjoituksia, minä toinen jalka taakse, S ”törmää” siihen. Korjasi heti paikan suoraksi, herkkä pienellekin kosketukselle. Sama niin, että seisoin merkin edessä ja S olisi törmännyt siihen sivulle tullessa.

Luoksetulotreeneihin pitää ottaa taas yllätyksiä. Jätin S:n liikkeenomaisesti, laittoi pään maahan, tässä sitä taas ollaan vähän aikaa! Kävelin ekalle merkille, otin lelun taskusta, huusin Skipperille tule ja lähdin juoksemaan. S:ään tuli vauhtia J Sama juttu, mutta kävelin tokalle merkille, S ei enää laittanut päätä maahan jätössä! Sitten kävelin loppuun asti, käännyin, kutsuin ja samalla lelu esiin. S odotti pää pystyssä ja lähti vauhdilla!

Noudoissa lelu ei toiminut yhtä hyvin, ei suostu luopumaan kapulasta, odottaa namia. Voi tehdä namikipolla.

Tehtiin ruutuun ohjaamista, jätin S:n takareunan taakse. Tee samaa, mutta eri puolilta ruutua.

Lopuksi vielä liikkeestä istuminen, että saatiin onnistunut suoritus.

Alicelle jäi vain vartti aikaa. Oli ihan täpinöissään, vinkui ja haukkui, kun tultiin halliin. Tehtiin ensin ohjattu. Jessica oli vienyt namin merkin taakse valmiiksi. Hetsasin A:ta merkille menosta, meni vauhdilla ja yllättyi namista!

Z:ssa otettiin pelkkää istumista, tarjosi maahanmenoa. Treenattiin istumista erikseen; jätin A:n seisomaan, käännyin selin siihen ja käskin istumaan. Ihme ja kumma, istui. Toistettiin pari kertaa. Sitten menin vähän kauemmaksi, edelleen selin ja kutsuin. Kun tulossa, käsky ”istu”. Ei lähtenyt liikkeelle, mutta istui käskystä. Seiso vähän poikittain, että saat koiran liikkeelle, muuten sama juttu. Vaikeaa A:lle, tätä pitää harjoitella.

Skipper lampailla Seutula

Jatkettiin hakukaarien harjoittelua pyöröaitauksen avulla. Lampaat, koira ja minä pöyröaitauksen ulkopuolella. Uutena asiana nyt, koira saa kuljettaa lampaita vähän matkaa hakukaaren jälkeen.

Haettiin ensin lampaat katoksen alta. Skipper toi ne tosi nätisti pyöröaitaukselle. Jätin Skipperin aitauksen toiselle reunalle ja menin lampaiden kanssa pyöröaitauksen ja kentän aidan väliin. Sitten aloin lähetellä Skipperiä kiertämään aitausta vuoroin vasemmalta vuoroin oikealta. Jokaisen kaaren jälkeen annoin Skipperin kuljettaa lampaita vähän matkaa ennen pysäytystä, ja heti uudelle kaarelle.

Vasemmalle lähetys oli edelleen vaikeampaa kuin oikealle. Mutta kokonaisuutena harjoitus meni paremmin kuin viime kerralla, oli motivoivampaa/hauskempaa, kun sai myös liikuttaa lampaita!

Ensi viikonloppuna tehdään toinen rundi tätä harjoitusta ja toiselle rundille Aino keksii jotain uutta.