Joululoma!

Paimennus Seutula

Paimennettiin Seutulassa hyvässä säässä. Teemana oli hakukaaret, mutta välillä piti päästä tekemään tuttua ja kivaa; kuljetusta ja ajamista. Kaarilla "out" pitää tarkoittaa perääntymistä lampaista, ei pidä hyväksyä mitään puolinaista. Kaaren loppupuolella Skipper tuppaa leikkaamaan sisään; aina huomautus ja uusi suuntakäsky. Tai jos huomautus ei toimi, pysäytys, out ja suunta. Ei pitkää stoppia. Minun pitää muistaa olla liikkumatta Skipperiin päin vaan suoraan lampaille. Ja keppiä ei tarvita kuin alussa suunnan näyttöön. Ei huitomista. Paljon muistettavaa ja liikkuvia osia. 

Hakua, Kyllästämöntie

Käyty muutamia kertoja kentällä treenaamassa rullailmaisua. Vauhtia ja intoa riittää, luovutuksiin pitää panostaa. Skipperillä liian kiire takaisin maalimiehelle ja palkalle. Haluan luovutuksen eteen, liinan kiinnitys, sivulle siirtyminen ja sitten vasta näyttö. Rullaa ei vielä otettu metsään.

Päivän hakutreeneissä neljä maalimiestä, ensimmäistä kertaa maalimiehet pressun alla ja tehtiin hajuhakuna. Mentiin aika pitkälle piiloa kohti, että olin varma, että Skipperillä haju ja ymmärsi mitä ollaan tekemässä. Takaisin keskiviivalle ja lähetys. S lähtee hyvin, mutta nyt maalimies olikin järkytys pressun alla. Kurotti tosi pitkälle, että ylsi syömään nameja. Seuraavalla jätettiin pressu puoliksi auki, lähtö ihan yhtä innokas eli edellinen "järkytys" ei vaikuttanut. 

Hakua Sipoossa

Päästiin Pipsan ryhmään kokeilemaan hakua, Skipperille ihan uusi laji. Treenit oli Sipoossa, tutussa jälkimetsässä. Neljä purkkia mukana, sydäntä, keuhkoa ym. herkkua. Maalimiehet meni yksitellen piiloon, näkönä, näyttäen purkkia lähtiessä. Pipsa oli ensimmäinen maalimies, koska tuttu Skipperille. Skipper vinkui ja riekkui hihnassa, kova hinku perään. Seuraavien maalimiesten kanssa sama juttu, intoa riitti. Vähän mietin miten suhtautuu vieraisiin ihmisiin, mutta ihan hyvin oli mennyt piilolle. Vähän oli jänskättänyt, mutta ruoka voitti. Ihan kiva, sillä Skipper on muuten aika välinpitämätön vieraita kohtaan.

JK1 Skipper, Tampere

Kolmas kerta toden sanoo, JK1 Skipper !!! Tuomari Virve Köppä, yhteispisteet 270.

Kello soi puoli kuusi, pimeää, kova tuuli, vettä tihutti. Ja nokka kohti Tamperetta. Kokoontuminen 8.30 maastossa. Meillä oli kolmas jälki, maasto näytti kivalta, ei ryteikköä, mutta kohosi kauempana jäkäläiseksi kallioksi. Kallioilla meillä on jostain syystä ollut ongelmia, jälki on hukkunut. Kauaa en ehtinyt asiaa miettiä, tuomari saapui jo 9.20. Lähetin Skipperin janalle ja poikkesi heti oikealle haistelemaan kivikasan. Otin takaisin, uusi lähetys ja nyt irtosi liinan mitan ja kääntyi sitten varman oloisena oikealle. Lähdin perään, nopea vilkaisu tuomariin, joka oli jo keskittynyt papereihinsa eli ilmeisesti edettiin oikeaan suuntaan. Jälki lähti heti kipuamaan kalliolle, jonka juurelta löytyi eka keppi. Kallion päällä Skipper meni edelleen varmasti ja nenä maassa, mutta jätti toisen kepin, jonka minä huomasin! Sitten laskeuduttiin kalliolta ja maasto muuttui kosteikoksi, varpuja ja ojia. Edelleen mentiin keskittyneesti ja loput kepit nousi hienosti. Aikaa käytettiin n 10 minuuttia ja ehdin palkata kepeillä rauhassa.

Esineruudussa Skipper toi taas keskellä edessä olevan, sukan. Irtosi ensin vasempaan takakulmaan, muttei tuonut mitään. Kaikissa kokeissa ollut sama juttu. Treeneissä nostaa takarajalla olevat. Nyt olisi ollut tennari, eikö sitten halunnut ottaa... Täytyy uusia esinevarasto, jotain vähemmän kivoja mukaan.

Esineruudun jälkeen tuomari antoi palautteen myös janalta. Antoi neuvoksi odottaa hetki ja antaa koiran haistella/rauhoittua ennen lähetystä, nyt kuulemma vain huiskasen matkaan. Ei ykkösluokassa vielä vähentänyt mitään kivikasan haistelusta. Myös esineruudusta täydet, Skipper teki koko ajan töitä vaikkei takakulmasta nostanut. 130 + 40 + 30

Tottisosuus oli hienolla nurmikentällä. Kaikki muu meni odotusten mukaisesti paitsi esteet. Suora eteentulo on vielä epävarma ja näkyy etenkin kisatilanteessa. Jäi hieman vinoon käsiavuista huolimatta. Eteenlähetys onnistui, juoksi niin kauan kunnes tuli maahan käsky! Hyppyä ei tehnyt ollenkaan, haki kyllä kapulan. Opetettu palautus kiertäen ja olisin odottanut, että hyppää mennessä. A on ollut jo aika varma treeneissä, molempiin suuntiin. Nyt teki vain kerran ja palautti kiertäen vaikka annoin vielä lisäkäskyn. Aika jännäksi meni kuunnella tuomarin palaute, mutta lopputuloksena kuitenkin tarvittavat 70 pistettä ❤

Ampumista, tottista, jälkeä

Veeran ja Katjan kanssa tavattiin Viilarilla ampumisharjoituksen merkeissä. Skipper ei ole koskaan reagoinut ampumiseen, mutta itseni takia halusin ennen koetta vielä testata, että kaikki ok. Ammuttiin sekä paikkamakuussa, että seuraamisessa, ei mitään ongelmaa. Sieltä sitten lähdettiin Katjan kanssa Landbohon tekemään vielä viimeistelyjälki ennen koetta. Riski, mutta kannatti. Skipper nosti kaikki kepit! 

Jälkitreenit Sipoossa

Pitkästä aikaa jälkeä Pipsan kanssa. Vettä satoi ja kova tuuli, mutta koe tulossa, pakko treenata. Ja hyvä, että treenattiin, koska kepit olivat menettäneet merkityksen. Kaksi ekaa jäi, minä löysin, näytin, ei palkkaa. Johan rupesi löytymään keppejä. Hyvin silti jäljesti, muuten en olisi keppjä huomannut. Lopuksi esineruutu, joka treeneissä onnistuu aina hyvin. Skipper juoksee heti takareunaan ja nappaa sieltä esineen. Kokeessa on ottanut yleensä edestä keskeltä ja jostain syystä jättänyt takareunalla olevan. Onkohan sitten ollut epämiellyttävä esine, koska kuitenkin käy koko alueen läpi.

Jälkikoe, Hyvinkää

Skipper teki varmaa työtä jäljellä ja nosti hienosti kaikki kepit. Minäkin olin rauhallinen ja hiljaa ja annoin Skipperille työrauhan. Maasto oli mukavan vaihtelevaa; avaraa metsää, hakkuualue, puron ja kallion ylitys. Tällä kertaa jäljen tekijä oli jäljen päässä vastaanottamassa kepit. Siitä huolimatta katsoin tarkkaan jokaisen kepin, oliko merkitty viimeiseksi! Jana meni vähän paremmin kuin edellisessä kokeessa. Skipper tosin lähti heti janan alussa vasemmalle, jolloin jouduin kutsumaan pois ja lähettämään uudelleen. Kääntyi kohta taas vasemmalle ja nyt luotin, että on jäljellä ja lähdin perään. Myöhemmin tuomari kommentoi, että muutama ykkösluokan koira oli haistanut jäljen jo sen alapuolelta tuuliolosuhteista johtuen eikä rokottanut tästä pisteitä.

Esineruudussa Skipper irtosi hyvin takareunaan, muttei nostanut sieltä mitään, vaikka tuomarin mielestä oli mennyt ihan esineen vierestä. Nousi kyllä puuta vasten ja haisteli siihen sidottua kreppinauhaa! Takastullessa nappasi keskeltä lompakon ja toi käteen. Pisteitä maastosta 192.

Tottis jäi puutteelliseksi. Eteenistuminen luoksetulossa ja noudoissa onnistui jo melkein, ei ihan suora, mutta yritystä oli jo. Pystyesteessä Skipper hyppäsi hyvin, ei kolauttanut, palautus kiertäen. A:ta ei kiivennyt lainkaan. Ehdin vähän hetsata ja oli jo karkaamassa esteelle, mutta sitten liikkeenä ei sitä enää tehnyt. Tuomari haki selvästi koiralta voimakkuutta ja vauhtia, pisteitä 65. Tuomari Vesa Häkkinen.

Skipper jälkikoe, Raisio

Elämäni ensimmäinen pk-kisa. Lievästi sanottuna jännitti! Lähtö Raisioon klo 6 aamulla. Paikalla piti olla 8.30 ja kisat avattiin klo 9. Tuomarin johdolla lähdimme ajamaan letkassa kohti jälkimaastoja. Siitä sitten yksitellen tippui autoja pois. Odotellessa meidän vuoroa, joka tuli vasta n. klo 11 tein muutaman keppimuistutuksen Skipperille.

Jana lähti metsätien reunasta, auton sai jättää ihan viereen. Kerroin tuomarille, että eka kisa ja kyselin vielä ohjeita; kertooko, jos koira lähtee takajäljelle ym. Ennen matkaan lähtöä tuomari tuli suoristamaan jälkiliinani, jonka olin kelannut nippuun ja häntäpään ranteen ympärille 😊 Teiden sijainnista päätellen olin päättänyt, mihin suuntaan jäljen on pakko lähteä. Janan alussa Skipper vähän pyöri ja lähti sitten tietysti etenemään vastakkaiseen suuntaan, mitä itse olin ajatellut. Kun yritin stopata Skipperiä niin tuomari ystävällisesti huusi, että anna sen koiran mennä! Silloinkin vielä epäilin, että näinköhän ollaan jäljellä. Eka keppi löytyi mielestäni aika myöhään ja ajattelin, että nyt jäi alusta joku nostamatta. Viides keppi oli lähellä tietä ja olin varma, että jälki päättyy siihen. Enpä muistanut, että kuudes ja arvokkain keppi on aina merkitty... mutta tulen varmasti muistamaan seuraavissa kokeissa! Otin siis Skipperin jäljeltä kesken kaiken pois ja lähdettiin palauttamaan keppejä. Pisteitä jäljeltä kertyi 100 ja janalta 32.

Skipper jäljesti hyvin, vaikka minä tein kaikkeni vaikeuttaakseni sen työskentelyä. Jäljellä ei ohjaajan pitäisi ajatella mitään! On se vaan huimaa, miten vieraassa metsässä on täysin koiran armoilla.

Esineruutuun päästiin klo 14. Sieltä saatiin piste vaille täydet. Skipper irtosi hyvin, työskenteli takarajalla, mutta ei sieltä löytänyt tai nostanut. Palatessa sai hajun keskellä olleesta esineestä ja nappasi sen. Pudotti minun edessä, mutta nosti uudelleen ja toi käteen. Maaston jälkeen meillä oli vielä mahdollisuus tulokseen. Yhteispisteet 161.

Tottis alkoi klo 15.30. Enää ei jännittänyt, tiesin, että meille haastavaa on esteet ja eteen istuminen. Niitä treenattu vasta muutama viikko, kun keksin ilmoittautua kokeeseen. Edellisen parin toinen koirakko keskeytti maaston jälkeen, joten lähdettiin lennosta kentälle. Skipper oli onneksi ihan reipas autosta otettaessa. Oltiin toinen suorittaja eli aloitus paikkamakuulla. Sen aikana oli hyvä seurata mistä liikkeet aloitettiin, mistä kapula haettiin jne. Vähän mietitytti, miten Skipper reagoi laukauksiin yksin maatessa, mutta oli rauhallinen palatessani. Seuraamiskaavio meni hyvin, vasemmalle käännöksiä pitää vielä työstää. Ainoa, joka hätkähti ampumista olin minä. Liikkeestä istumisen rontti seisoi. Luoksetulossa tuli suoraan sivulle. Muutaman viikon treeni ei vielä kantanut kokeeseen asti. Noudon palautus samoin suoraan sivulle. Hypyn Skipper vielä hyppäsi, palautus kiertäen, mutta A:ta ei suorittanut lainkaan. Treenenissä A:sta on tullut jopa ihan kiva, olisikohan ollut jo väsynyt. Eteenlähetyksessä lähti hyvin, mutta pysähtyi, kun huomasi pallon puuttumisen. Uusi käsky ja lähti taas hyvin liikkeelle ja käskystä heti maahan. Tottis jäi puutteeliseksi, pisteitä 62. Ilman istumisen mokaamista oltaisiin varmaan kaikkine sivuille tuloineen ja esteiden kiertämisineen vielä voitu saada tulos. Ihan hyvä tietää jatkoa ajatellen. Mutta ei ollenkaan huono suoritus tällä treenimäärällä. On kyllä rankkoja nämä koepäivät, mutta hieno uusi kokemus! Tuomari Kalevi Levänen.

PAIM1 Skipper FCI trad style Somero

Toinen yritys ykkösluokassa. Jokke oli ilmoittanut meidät Collieyhdistyksen paimennuskokeeseen. Tuomari Maija-Liisa Pasanen. Hurja helle, lähdin työpäivän jälkeen ajamaan Somerolle ja toivoin vaan, että ehditään omaan luokkaamme. Kisat oli alkanut neljältä taipparilla, jonka jälkeen oli vielä esikoe. Mitään kiirettä ei olisi ollut, ykkösluokka, jossa meitä oli viisi koiraa alkoi vasta yhdeksän maissa. Olin kuullut tuomarista kauhujuttuja ja suhtauduin kokeeseen heti niin, että parhaamme yritetään; vältän turhia käskyjä, en jää hinkkaamaan mitään ja kävelen reippaasti. 

Rata oli aika lailla samanlainen kuin Terhin tekemä. Otto pienestä häkistä ja lampaiden kuljetus merkitylle laidun alueelle. Matka laitumelle oli vaan lyhyempi. Lampaat vietiin laidunalueelle koiran kanssa ja koira vahtimaan lampaita sillä aikaa, kun merkatulta lampaalta otettin nauha kaulasta. Sitten koira pyöräytettiin lauman ympäri. Koiran kanssa ulos alueelta, koira vartioimaan ja itse piti poistua 10 askelta koiran taakse. Tuomarin merkistä jatkettiin, joko lähettämällä koira suoraan hakemaan lampaat tai sai kutsua vähän lähemmäs ja lähettää siitä. Kuljetus kohti pellon toista laitaa sähkötolppien välistä, lampaat ja koira välistä, ohjaaja ulkopuolelta. Pellon laitaan aidan viereen oli merkitty nauhalla tieosuus, n. 30m. Tielle ei ohjaaja saanut mennä. Sieltä vielä kuja ja häkitys. Häkkiin mentiin koiran kanssa. Koiran piti häkissä kiertää lampaat ohjaajan kanssa, koira ohjaajan ja lampaiden välissä tarkoituksena pitää lampaat pois ohjaajalta. Koira jätettiin häkkiin ja kutsuttiin pois joko aidan ali tai hyppäämällä yli.

Häkistä otto onnistui 😊 Skipper pysähtyi ja pysyi paikoillaan, niin kauan, että kaikki lampaat ulkona. Kun menin sulkemaan porttia lampaat päätti lähteä. Äkkiä Skipper perään ja onneksi sai käännettyä minulle. Vedin henkeä ja lähdettiin kohti laidun aluetta. Skipper oli lähellä ja painosti lampaita, mutta en puuttunut. Kävelin vaan ripeästi. Sain merkin lampaalta, pyöräytin Skipperin ja poistuttiin alueelta. Skipper kääntyi ensin katsomaan minua, mutta kun tuijotin lampaita kääntyi sekin katsomaan niitä ja lopun aikaa tuijotti intensiivisesti! Kutsuin Skipperiä vähän lähemmäksi ja sisäflänkillä lähetin keräämään lampaat. Sähkötolppien kohdalla osa lampaista tuli minun mukana ulkopuolelta. Tiellä kokeilin ensin saada Skipperin oikealle puolelleni ja siitä kävelemään minun kanssa, mutta ei suostunut. Olisi vaan lähtenyt irrottamaan lampaita aidasta. Tein tien normaali kuljetuksena. Kujassa samoin osa lampaista tuli ohi, Skipper vähän pölläytti, kun lammas meinasi karata.... Häkitys meni hyvin. Tosin lampaita kiertäessä Skipper oli vähän ihmeissään, yleensä sen paikka on ollut aidan ja minun välissä. Häkistä pois aidan ali.

Tuomari näytti kovin totiselta, kun odoteltiin häntä portilla. Puhui vielä jotain pöläyttämisestä. Mutta sanoikin sitten, että hyvinhän se meni 😊 Koira aktiivinen, vähän käskyjä ja kaikkia totteli. Näistä ei vähentänyt mitään. Otti muutaman pisteen pölläytyksestä, tieosuudesta ja häkistä. Pisteitä 61/75 sij3 PAIM1 JEEEE!!!

Paimennusklinikka, Inkoo, Brixius Fabrizio

Kahden päivän paimennusklinikka Inkoossa (Hagaberg), kouluttajana Brixius Fabrizio Italiasta. Oltiin hänen koulutuksessa jo viime kesänä. 

Klinikan teemaksi otin rauhallisen poispäinajon ja etäisyyden kuljetuksissa, yritin välttää turhaa juoksemista. Häkistäottotreeni alkaa tuottaa tulosta, monta onnistunutta toistoa takana. Saatiin viikonlopun aikana hyviä rauhallisia pätkiä poispäin ajoa, mutta selvästikään Skipper ei vielä osaa/ymmärrä hidastamista ja hidasta kävelyä. Nyt on seuraavan vuoden treenitavoitteet selvät; walk ja out!

Tehtiin yksi treeni rataa. Brixiuksen kommentti oli, että auta enemmän koiraa, you must work as a team! Pidetään mielessä. 

Klinikan lopuksi saatiin vielä palkinto koirakkona, joka edistynyt eniten edellisestä kesästä ❤

ASCA stockdog trial Kitee, Skipper STDd

Tuomarit Marti Parrish ja Dana Mackenzie

Started ankat meni hienosti, molemmilta päiviltä hyväksytty tulos ja sunnuntaina jopa voitto! Skipper työsti hienosti, ei härki ja pitää etäisyyttä. Tuomarin kommentti; Very nice run, Good Gentle Dog, makes me think of a beautiful red fox.

Lampaat oli meille liian liukkaita. Yritin pitää aidassa, mutta kääntyivät aina häkkiin päin, etenkin sunnuntaina. Sain molempina päivinä ykköselle asti, kakkosportti jäi suorittamatta. Sunnuntaina onnistui centeri ja saatiin melkein hyväksytty tulos. 

Viikonlopun saaliina STDd 😊 

Paimennusklinikka Kitee, Marti Parrish

Klinikka alkoi lyhyellä teoriaosuudella. Marti sanoi heti, että vaikka aussie on luonnostaan lähityöskentelijä, se pitää koulutuksella saada kauemmas. Ei pidä hyväksyä lamapiden painostusta, ohjaajalla vastuu!

Eka päivä otettiin ankat. Kerroin, että Skipperiä ei pahasti ankat kiinnosta niin tehtiin pelkkää sytyttelyä eli minä kävelin ankkojen kanssa ja vaan odotin, että Skipper tulee apuun. No, tulihan se. Ja Martin mielestä Skipper on hyvin kiinnostunut ja tekee hienosti töitä.

Seuraavana päivänä otin lampaat kaksi kertaa. Ongelmat; otto ja etäisyys. Otto meni todella hyvin, kun menin itse ottoaitaukseen sisään. Alettiin siis työstää etäisyyttä. Näytin ensin, mitä osataan eli lähetin hakukaarelle. Skipper lähti sata lasissa ja Marti kommentoi heti, että näyttää olevan speedy 😊 Otettiin virveli käyttöön ja pidettiin vain koiraa kauempana. Minusta näytti siltä, että Skipper lopettaa työskentelyn, mutta Martin mielestä ok. Kävelin vaan lampaiden kanssa ja aina, kun Skipper tuli liian lähelle käskytin pois ja heilautin virveliä. Toimii todella hyvin. Seuraava kierros halusin tehdä kisarataa. Lampaat oli sen verran liukkaita ettei osattu tehdä rataa ajamalla. Martin ohje oli mennä aitaan kiinni ja pitää lampaat kuljettamalla. Siinäkin olisi tarvittu etäisyyttä. Enemmän olisi hyödyttänyt ottaa koko klinikka perustreeniä, mutta onpahan nyt joku vinkki myös kisaradalle!

 

PAIM-E Skipper FCI trad style Somero

Käytiin keväällä Somerolla FCI kokeeseen tähtäävä kurssi ja nyt päästiin kokeilemaan taitoja Aussie yhdistyksen kokeessa. Tuomarina Terhi Mikkonen. 

Lauantaina esikokeen arvosanaksi saatiin EH ja koulutustunnus PAIM-E, pisteitä 89/100. Sunnuntaina ykkösluokan tuloksena oli vain H 45/75, joka ei riitä koulutustunnukseen. Esikokeeseen kuului otto, kuljetus, laidunnus/vartiointi, tieosuus jonka päässä stoppi ja uudelleen häkitys. Ykkösluokassa otto (ohjaaja ei saanut mennä aitaukseen), kuljetus, laidunnus (merkatulta lampaalta otettiin merkki kaulasta ja koiran piti kiertää lampaat), vartiointi, tieosuus aidan vieressä (ohjaaja ei saanut mennä merkatulle tielle), kuja ja uudelleen häkitys. Tieosuudessa kävin turhaan käskyttämään ja säätämään, ei osattu. Olisi vaan pitänyt kuljettaa läpi. Molempina päivinä otto epäonnistui, osa lampaista jäi aitaukseen. Esikokeessa vielä tuomari tykkäsi Skipperin työskentelystä, mutta ykkösessä puuttui etäisyyteen ja tottelevaisuuteen. Täällä näemmä arvostetaan koiralta mahdollisimman rauhallista käyttäytymistä, hyvää tottelevaisuutta ja ohjaajalta vähäistä käskytystä.

Paimennusklinikka Lohja, Lee Lynch

2 pv:n klinikka herätti paljon ajateltavaa. Opetus perustui koiran omaan oivaltamiseen ja siihen, ettei ohjaaja tee kaikkea työtä vaan koira.

Kuljetus; kun pysähdyt myös koiran pitää pysähtyä ilman erillistä käskyä. Liikkeelle lähdettäessä, koira työntää lampaat ensin liikkeelle, liiku itse vasta sitten, kun lampaat liikkuu. Jos koira liian lähellä ja työntää lampaat ohjaajan edelle koira lähetetään lampaiden eteen ja pyydetään työntämään lampaat takaisin taakse. Sitten jatketaan kuljetusta. Jatkuva stoppaaminen ei auta koiraa ymmärtämään mistä kyse, hyvästä stopista tulee kiitos vaikka koira on alunperin toiminut väärin.

Sisäflänkki; mene lampaiden kanssa pyörön aitaan kiinni, oma peppu aidassa. Pyydä koiraa joko vasen tai oikea, älä näytä kepillä. Koiran työnnettävä lampaat ohjaajan jaloista aitaa pitkin. Aluksi voi antaa mennä tasapainopisteeseen asti. Kun tämä sujuu niin koira pysäytetään ennen tasapainopistettä, esim 10 tai 14.

Ajaminen; tehdään sisäflänkin kautta. Koira pysäytetään klo 10 tai 14 ja käsky ”siitä”. Pari askelta ja stop. Seuraava askel on isossa aitauksessa aitaa pitkin. Koira lampaiden sivulla, lapojen kohdalla. Ohjaaja koiran sivulla, vähän taaempana. Tässä vaiheessa ei vielä takana, jottei koiran tarvitse kääntyä pois lampaista kysyäkseen ohjeita ja kuullessaan käskyjä. Pikkuhiljaa välimatkaa koiraan kasvatetaan ja lopulta jäädään jo taakse.

Ottoaitaus; ensin aitauksessa lampaiden hakuja molemmista päistä maltilla, ei yhtään juoksuaskelta. Koiran pitää mennä rauhallisesti aidan ja lampaiden välistä ja kääntää ne ohjaajalle. Kun lampaita otetaan ulos aitauksesta hyvä muistisääntö on numero 8. Koira pitäisi pystyä lähettämään avoimesta portista niin, että kaari päätyy portin toiselle puolelle, jotta ohjaajalle jää mahdollisuus sulkea portti. Ensin aitauksessa pyöräytys toiseen suuntaan ja sitten lähetys vastakkaiseen. Koiran pitää työntää kaikki lampaat ulos ennen kuin se lähetetään keräämään lampaat tai pysäytetään.

Hakukaari; pelkkä vasen tai oikea pitää riittää pitämään koiraa riittävän kaukana lampaista. Pois käsky pitäisi voida jättää. Hyvä harjoitella niin, että lampaiden ja ohjaajan välissä on vielä apuhenkilö, joka on valmiina työntämään koiran pois. Kaarelle lähetys painostamalla, jos leikkaa sisään stop ja uusi painostus ja lähetys.

Toko SM Pori, Skipper EVL3

Olihan koe, kolmos tulos saatiin kasaan. 205,5 pistettä, tuomari Tiina Heino.

Istuminen vielä 9 arvoinen, mutta paikkamakuussa Skipper oli käynyt melkein kyljelleen ja otti rennosti. Nousi sieltä vasta toisella käskyllä. Z:ssa ei mennyt maahan?!, annoin tuplakäskyn ja seisoi vielä istumisen. Hypyssä pyöritteli metskua. Tunnarissa haisteli aika paljon kapuloilla, mitä ei normaalisti tee. Ruutu ok , mutta ilmeisesti siinäkin vauhtia olisi pitänyt olla lisää. Luoksetulossa ennakoi pysähdykset ja vauhti oli hidas. Kaukot muuten ok, mutta istuminen jäi vajaaksi. Ohjatun palautuksessa kuuli jotain toisesta kehästä, hidasti ja katsoi äänen suuntaan. Toi lopulta kapulan. Viimisenä vielä seuraaminen, kontakti piti, mutta ei tuntunut yhtä hyvältä kuin normaalisti. Ihmettelin kuitenkin huonoja pisteitä. Valeraskaus, helle, matkaväsymys... tiedä sitten mikä vaikutti. 

Virven jälkikoulutus

Otettiin Veeran ja Pipsan kanssa Virveltä jälkikoulutus. Paikkana Hyvinkää, Peuranpääntie. Veera teki Skipperille alokasluokan jäljen, kuusi keppiä. Kiva tasainen mäntymaasto. Skipper jäljesti todella hyvin, nosti kaikki kepit. Janalta lähti muutaman metrin takajäljelle. Janaharjoitusta paljon ja esim niin, että  koiran lähtiessä oikeaan suuntaan se löytää palkan heti, joko keppi tai ruokaa. Kepistä tehtävä houkutteleva, menee jäljen edelle. Motivaatio ja halu kepeille!

Esineistä kaksi löytyi helposti, Virven mukaan hyvät pistot ja irtoaa hienosti. Kolmas aika edessä. Löysi helposti, mutta jätti?! Lähettelin uudestaan ja toi lopulta. 

Kisaan voisi mennä, mutta ei ole mikään hinku treenata kamalia esteitä.

Tokokoe Tuusula, Skipper EVL2

Skipper EVL2 pist 253/300, tuomari Riikka Pulliainen 

Valmistautuminen saman kaavan mukaan eli ei treeniä edellisenä päivänä. Tosin olimme paimentamassa ja kotona vasta puolilta öin, joten vähän jännäsin kuinka väsynyt Skipper on. Onneksi ei näkynyt koesuorituksessa. Pienet kisat rauhallisella hiekkakentällä. Sekoitettu liikejärjestys. Ensin paikkamakuu ja sitten istuminen. Yksilöliikkeet yhdessä osassa; Z, luoksetulo, ruutu, seuraaminen, ohjattu, kaukot, tunnari ja hyppy.

Paikkamakuussa sivulle nousuun tuplakäsky, josta pari pistettä pois. Istuminen hyvä. Z:ssa asennot ok, mutta videolta näki, että varasti seisomisesta seuruuseen. Luoksetulossa annoin tällä kertaa käskyt liian myöhään! Ruudun merkillä liikkui vielä seis käskyn jälkeen, ruudun paikka ja vauhti hyvät. Seuraaminen tuntui väljältä, mutta videolla näytti ihan hyvältä, täyskäännöksissä voisi olla tiiviimpi. Viimeisessä perusasennossa jäi harmillisesti seisomaan, olisiko kehänauha vaikuttanut... Ohjatun merkki hyvä, lähti vähän epäröiden merkiltä kapulalle (oikea), mutta kiihdytti sitten. Kaukot oli hyvät, takajalat pysyi paikoillaan, perusasentoon nousuun tarvittiin tuplakäsky L Nyt treenattava nuo nousut kuntoon. Tunnari oli varma, mutta meni kapuloille laukalla ja ravasi takaisin. Perusasento palauttaessa jäi vinoon mun taakse. Hyppyyn lähti hyvin, vähän pyöritti kapulaa ja palautuksessa sitten kiersi esteen tuplakäskystä huolimatta. Muutama viikko sitten tehtiin pk hyppyä kapulan kanssa ensimmäistä kertaa (kutsuna) ja Skipper kolautti itsensä esteeseen. En huomannut, että olisi loukannut itseään ja tehtiin heti perään uusintahyppyjä ilman kapulaa. En keksi muuta syytä miksi olisi jättänyt hyppäämättä. Nyt vaan erilaisia hyppyjä erikokoisilla kapuloilla.

Kaikenkaikkiaan tuntui hyvältä ja Skipper oli mukana.

Paimennusklinikka Kitee, Sandra Zilch

Olin ainoastaan Skipperin kanssa matkassa, Alice jäi juoksun takia kotiin. Pääsimme Joken ja Codyn kyydissä. Ajoimme Kiteelle perjantaina ja majoituimme Rösköön. Klinikka alkoi lauantaina iltapäivällä teoriaosuudella. Sandra kertoi hyvän paimenkoiran ominaisuuksista (interest, talent and trainability) ja paimennuksen perusteista; tasapainopiste, kuljetus, ajaminen ym. 

Otin ensimmäiseksi kaarelle lähdön, jossa Skipperillä liikaa vauhtia ja leikkaa liikaa sisään. Sandra ilmeisesti ymmärsi asian niin, että S on kuriton ja pyysi ensin jättämään koiran maahan ja minä kävelin lampaille ja takaisin koiran luo. Ihmettelin vähän tuota maahan pyyntöä, koska pysäytän aina seisomaan. Sandra itse käyttää maahan käskyä silloin, kun koiran pitää pysyä siellä kauemmin, eikä mitään tehtävää tiedossa. No, tämä ei ollut vaikeaa. Sama juttu niin, että sain jättää Skipperin seisomaan, eikä tässäkään ongelmia. Sitten alettiin työstää kaarelle lähetystä, oli samat neuvot kuin Pialla Kausalassa. Eli painetta koiralle kävelemällä sitä kohti. Kun koira luopuu ja väistää ja kääntyy pois sen annetaan lähteä liikkeelle, paine heti pois. Skipper luovutti heti ja lähti oikein nätisti liikkeelle. Ei tuntunut olevan mitään ongelmaa. Kun Kausalassa ja muualla olen kokeillut tätä niin Skipper on vaan kerännyt kierroksia?? Liekö matkaväsymystä tai juuri loppunut juoksu, mutta Skipper oli hyvin rauhallinen, läpi koko klinikan. Uusi paikkakin saattoi vähän jännittää. Kuulemma klinikan eka koira, jolla stopit kunnossa 😊

Seuraavana päivänä oli kaksi kierrosta. Olin päättänyt ottaa seuraaviksi aiheiksi hakukaaren loppupään, jossa Skipper tulee liian suoraan kohti lampaita ja poispäin ajon. Sandran mielestä oikea liikkeellelähtö jo korjaa myös loppupään ongelmia. Mutta halusin hänen näyttävän käytännössä sen miten teoriaosuudessa kertoi opettavansa laajemmat kaaret. Koira lähetetään kaarelle, muista painostus, jonka jälkeen lähdetään itse liikkumaan vastakkaiseen suuntaan. Jos koira kaartaa sisään kävellään sitä kohti ja pyydetään pois, painetta. Kun koira taas väistää sen annetaan jatkaa kaarta. Tämä oli jo hankalampi harjoitus. Skipper lähti heti kaartamaan liikaa sisään ja sain olla koko ajan komentamassa pois. Lampaat oli niin liikkuvat, ettei me tällä tekniikalla saatu niitä lainkaan kiinni. Mutta tätä täytyy kokeilla seuraavissa treeneissä.

Poispäin ajoa Sandra opetti ns. kolmiotekniikalla. Koira liinassa, koiran ja ohjaajan välissä pari-kolme metriä ja lähdetään kävelemään lampaita kohti. Lampaat yritetään pitää aidan vieressä. Heti, jos koira alkaa kaartaa ulos kiristetään liinaa. Koira ei myöskään koskaan saa leikata lampaiden ja ohjaajan välistä. Ei myöskään suuntaa vaihdettaessa. Sisäflänkki tulee ilmeisesti vasta myöhemmin mukaan, koska tein sen muutaman kerran ja Sandra sanoi heti ettei noin. Tässä punnitaan koiran lampaidenlukutaito. Ilman käskysanoja koiran pitäisi alkaa tasapainottaa menoaan niin, ettei se päästä lampaita aidasta. Kuulemma Skipper korjasi muutaman kerran itse paikkaansa pitääkseen lampaat edellään ja aidassa, minä en sitä huomannut, mutta hienoa, jos näin oli. Ottoaitauksen rautaportti piti vähän kolinaa, johon Skipper reagoi ja väisti selvästi tätä nurkkaa.

Pian kanssa kävin joka kerta tehdyn harjoitteen läpi. Kehässä ollessa ei pysty kaikkea omaksumaan. Pian sanojen mukaan nämä kaikki vaatii vaan maileja! Hyvä klinikka, mutta sellainen olo jälkeenpäin, että pakko palata perustreeniin 😊

Toko Salo, Skipper EVL1

EVL 282,5 pistettä, sijoitus 1 😊 Tuomari Harri Laisi

Pitkästä aikaa kisaamaan. Oltiin viikonloppua viettämässä mökillä, josta lyhyempi matka kisapaikalle. Ei treeniä edellisenä päivänä ja kisapaikallakin otin vain pienen kaukojumpan, sekin itse asiassa S:n tarjoamana. Liikkeet tehtiin yhdessä osassa istumisen ja paikkamakuun jälkeen. Tunnari, ruutu, kaukot, seuraaminen, hyppy, luoksetulo, z, ohjattu.

Istumisessa vieruskaveri alkoi ihan loppumetreillä haistella Skipperiin päin (Alicella juoksut) ja tuoksut oli niin hyvät, että lähti lopulta hiippailemaan Skipperin luo. Piilon aidanraosta näki tilanteen ja Skipperin ilme oli kyllä näkemisen arvoinen. Korvat luimussa, sen näköinen, että mitäs sä siihen tulet, mutta pysyi paikoillaan! Aika tuli just sopivasti täyteen, kun koiran ohjaaja oli menossa ottamaan koiransa kiinni. Paikkamakuussa tuplakäsky ylösnousuun. Ei mennyt lonkalleen, sen verran varmaan oli skarppina vieruskaverin suhteen!

Tunnari oli varma, laukalla hakemaan, palautus ravilla. Ruudussa merkille ja ruutuun meno samalla kivalla vauhdilla, oma paikka ruudussa löytyi heti. Kutsuessa tuntui ihan siltä, että kohta menee mun ohi oikealta puolelta, mutta ihan oikeaan paikkaan päätyi, tosin väljästi. Kaukoissa meni vähän tahmeasti jätössä maahan, vaihdot yhdellä käskyllä, huh! Seuraaminen tuntui tosi kivalta, täyskäännöksissä aukesi. Hypyssä otti yllättävän hyvin metskun! Luoksetulossa päätin viime hetkellä antaa suullisen pysäytyskäskyn, treenattu käsimerkkiä. Ei ennakoinut stoppeja, ehkä aavistus. Vauhti pysyi samana paitsi mun luo tullessa himmasi vähän. Tuomarin mielestä pysäytin liian aikaisin, täytyy olla tarkempi merkin paikasta jatkossa. Z:ssa seisoi istumisen, ikuinen ongelma kisoissa. Seuraaminen tässä oli huonompaa. Ohjattua jännitin, on treeneissä ohittanut merkin ja lähtenyt suoraan kapuloille tai lähtenyt merkiltä suoraan kohti keskimmäistä. Nyt merkki hyvä ja suoraan haettavalle, vasemalle.

Kisat tuli videolle, taitaa olla meidän eka videoitu suoritus.  Kisan aikana oli välillä tunne, että palkattomuus näkyy ja vauhtia pitäisi olla enemmän. Videota katsottaessa Skipper meni iloisen näköisesti häntä heiluen ❤

https://youtu.be/SGxENx98WnU