Taitaa olla
melkein pari kuukautta, kun viimeksi tehtiin jälkeä. Tavattiin Pipsan kanssa samalla
tutulla paikalla Sipoossa. Skipperin jälki oli n.400m, kuusi keppiä ja sai
vanheta vajaan tunnin. Matkalla oli mutkia, muttei suoria kulmia. Ennen
jäljelle lähtöä tehtiin keppimuistutus, Pipsa heitti keppejä maahan ja päästin
Skipperin vapaaksi. Pysähtyi heti keppien kohdalla haistelemaan, mutta ei olisi
heti nostanut, jollen olisi kehunut. Palkaksi cesaria. Vielä pari toistoa ja
nyt ei enää tarvinnut kehua. Pipsa keräsi kepit pois, mutta muutama taisi
jäädä, sillä Skipper toi niitä vielä kaksi minulle 😊
Lähetin ensin
jäljelle huolimattomasti, Skipperillä oli kova kiire. Otettiin lähtö uusiksi,
koira sivulle, jälki löytyi lyhyeltä janalta helposti. Skipper lähti matkaan
tosi keskittyneesti, nenä hyvin maassa. Vauhti oli sopivan rauhallista.
Jäljeltä löytyi viisi keppiä kuudesta. Pienen kallion reunalle tullessa Skipper
kadotti jäljen, ei kiivennyt kallion päälle vaan kiersi sen sivuitse. Nenä
nousi tällä kohtaa ylös. Keppi olisi ollut kallion päällä. Sitten joutui vähän
aikaa hakemaan jälkeä, mutta löysi. Pitää itse muistaa pysähtyä ja
odottaa, kun koira työskentelee.
Kepeillä Skipper
haisteli tosi pitkään, eikö löytänyt heti vai halusiko vaan varmistaa. Pyöri ja
pyöri, ei luovuttanut. Otti kepin suuhun ja toi alkuun minulle. Viimeisten
keppien kohdalla nosti kepin, mutta jäi odottamaan minua. Mulle ihan riittävä
ilmaisu. Nyt ainakin näytti siltä, että kepit oli tärkeitä ja palkka (cesar)
kohdallaan. Tauko ei tunnu vaikuttaneen!