Kayalle jälki Nuuksiossa

Mukana Milo ja Nemo. Tein n. 50m jäljen pellolle, nameja n. joka toisella askeleella ja lopussa keppi. Jälki meni polun yli. Kaya jätti kaikki namit syömättä ja rynnisti eteenpäin. Polun ylityksessä joutui vähän hakemaan jälkeä uudelleen. Lopussa oleva keppi mentiin myös yli ja nappasi sen sijaan vieressä pystyssä olevan. Lopuksi leikittiin kepillä ja lelulla. Ensi kerralla ei nameja!!

Lena Stangvik paimennusklinikka, Kausala

Tykkäsin kovasti Lenan paimennusfilosofiasta. Painotti hyvää yhteistyötä ja ilon kautta kouluttamista, mikä tietysti pätee kaikkeen koiran kouluttamiseen. Lauantaina treenattiin lampailla pyörössä, lähinnä tasapainoa. Ankoilla tehtiin rataa. Skipper tietää jo mitä keskihäkillä yritetään! Sunnuntaina sitten tehtiin ASCA rataa myös lampailla. Eipä ole tullut aiemmin mieleen, että ratatreeniäkin voi pilkkoa, täytyy ensi kerralla tehdä centeriä eri suunnista. Ja uusi käysky ”go behind” häkistä ottoon.

Kayalla oli klinikalla puolikas paikka ja pääsi sekä la että su lampaille ja ankoille. Oli kerralla max pari minuuttia eläimillä. Ei todellakaan tarvitse enää sytyttelyä. Lenan ohje oli, että seuraavilla kerroilla ottaisin vain rauhoittumista eläinten lähellä. 

Alice oli viikonlopun äidin hoidossa Lahdessa. Kahden kanssa oli helpompi kimppamajoituksessa, tallissa. Skipper ja Kaya nukkuivat rauhallisesti isossa kevythäkissä mun sängyn vieressä. Hienot reissukaverit!  

Radko Louckan paimennusklinikka - Hagaberg

Skipperin kanssa Radkon klinikalla Joken tilalla. Ensin pyöröön näyttämään mitä koiran kanssa tehty ja osataan. Sitten kulmatreeniä pyörössä. Koira jätettiin pyörön toiselle puolelle, itse käveltiin lampaille ja koira kutsuttiin luokse. Skipper olisi lähtenyt kaarelle, tarvitsin apuja, että sain tulemaan suoraan minua kohti. Sitten stop ja koira lähetettiin vasemmalle / oikealle ja stop. Ei saanut häiritä lampaita. Harjoiteltiin oman vartalon ja kepin oikeaa käyttöä kaarelle lähetettäessä ja stopissa. Radko painotti ”hauskaa stoppia", joka meiltä kaikilta puuttui. Stoppi on koiralle ikävää ja koirat valuu. Samoin halusi välttää liikaa käskytystä ja sanoja ja käytti paljon omaa vartaloaan ohjaukseen. Sanojen sijaan pelkästään äännähdys esim hiljentämään vauhtia. Toinen kierros oltiin pellolla. Koira laitettiin liinaan ja lähdettiin lähestymään lampaita asetelmassa ohjaaja, koira, Radko. Koiraa himmattiin äännähdyksellä, jos koira ei totellut stoppia Radko pysäytti sen liinassa. Skipperin vauhti oli rauhallinen ja Radko tiputti liinan maahan. Jos S ei reagoinut minun käskyihin Radko astui liinan päälle eli koira sai nopean ja oikea-aikaisen muistutuksen. Tätä pitäisi treenata systemaattisesti monta viikkoa, jotta saisi näkyvän tuloksen. Nyt S oli lähinnä hämillään. Ihan hyvä muistutus koiran ja ohjaajan välisestä yhteistyöstä ja käskyjen merkityksestä. 

Lopuksi Radko otti Kayan muutamaksi minuutiksi pyöröön, hihnassa. Kaya taas hurjana, mutta Radko oli sitä mieltä, että ensimmäisen vuoden koiralla saa ja pitää olla vain hauskaa lampailla. Vuoden ikäisenä aloitetaan koulutus.

Kallvik jälkeä

Kävin Kallvikissa tekemässä Kayalle jäljen. Tein alkuun pienen namiruudun, mutta itse jäljelle laitoin vain ehkä joka viidennelle askelelle namin. Pituutta jäljellä oli n. 40 m, kun vastaan tuli polku ja lopetin siihen. Kaya söi nyt hyvin alun namit ja näytti siltä, että söisi myös jäljellä olevat. Mutta n. 10 metrin jälkeen söi enää satunnaisesti ja viimeisten 10 m aikana ei yhtään. Loppupalkkakin meinasi jäädä syömättä. Ensi kerralla täytyy yrittää himmata vauhtia ja loppupalkaksi lelu.

Taas jälkeä, Maantiekylässä

Tein Kayalle metsään n. 50 m jäljen, jolla paljon nameja. Suurin osa nameista jäi syömättä, mutta pysyttiin aika hyvin jäljen päällä muutamaa pyörähdystä lukuunottamatta. Vauhtia on aika paljon, sitä saa hillitä. Selvästi idea siitä, mitä ollaan tekemässä. Ja tykkää kovasti!

Skipper pääsi tekemään esineitä, kolme. Alueella oli pentujen nameja, joka vähän häiritsi työskentelyä, mutta kaikki esineet löytyi ja intoa piisasi!

Jälkeä Sipoossa

Skipper tehnyt pääosin 400-500m jälkeä. Nyt päätettiin tehdä pidempi ja Pipsa tallasi n. 650m pitkän jäljen, jolla kuusi keppiä. Vaihdettiin myös Mustin kanssa puolia eli Skipperin jälki nyt metsässä vastapäätä autoja. Jana meni hyvin, tosin tiekin ohjasi suoraa linjaa. Vauhti oli kova heti alusta alkaen lämpimästä illasta huolimatta, kovempi kuin vähään aikaan. Välillä minun piti ottaa juoksuaskelia. Vauhdista huolimatta keppejä nousi. N. 500m kohdalla vauhti alkoi hidastua, ihmettelikö matkan pituutta vai alkoiko väsyttää. Samoihin aikoihin lähti nenän edestä lintu lentoon, joka ehkä harhautti ajatuksia. Viides keppi jäi. Kuudes löytyikin sitten taas helposti. Todella hienosti meni, tyytyväinen 😊Seuraavilla kerroilla pituutta, ehkä ristiin menevä jälki tms. haastetta.

Kayalle tein metsään n. 20m pitkän namijäljen. Kaya ei paljon nameista välittänyt ja jälki oli aivan liian lyhyt, suoritettu hetkessä. Ensi kerralla pituutta ainakin 50m ja jotain parempaa namia.

Vesipedot

Jee, vettä 😊