Eija teki Kayalle n. 50m pitkän jäljen pellolle ja minä Skipperille metsään. Ensimmäinen vieraan tekemä jälki Kayalle. Oli ensin ihan
ihmeissään, ei meinannut millään ymmärtää mitä oltiin tekemässä. Haisteli
ympäriinsä ja kuunteli tiellä liikkuvia. Lopulta laittoi nenän maahan ja otti
jäljestä kiinni. Ryntäsi vähän matkaa ja pysähtyi taas katselemaan ympärille.
Odotin vain ja päästiin taas jatkamaan. Ensimmäinen keppi oli
puolessa välissä, tultiin ihan kepin kohdalle ja aloin kehua. Kaya ei
välttämättä olisi itse keppiä nostanut. Oltiin siis kuitenkin jäljellä.
Leikittiin hetki kepillä. Kepin jälken työskentely parani, nenä pysyi maassa ja
itsekin muistin hillitä menoa. Jälki loppui keppiin, mutta Kaya oli n. puoli
metriä jäljen sivussa. Ilmeisesti tuuli otti jäljen hajun sinne. Paikallisti
kuitenkin kepin ja aloitettiin leikki. Jatkettiin leikkimistä lelulla. Ihan
hienosti meni alkuvaikeuksien jälkeen. Täytyy varmaan tehdä seuraavakin jälki
pellolle, jotta tarkkuutta saisi lisää.
Skipperillä oli vaikea aloitus. Olin kävellyt kävelytietä edestakaisin, josta piti lähettää janalle. Joka suunnasta tuli siis mun hajua. Skipper
lähtikin ensin takajäljelle, odottelin ja annoin etsiä. Päästiin matkaan, alku
oli täynnä puunrunkojen ylitystä ja ryteikköä, mutta Skipper selvitti hienosti.
Kaksi ekaa keppiä nousi helposti. Sen jälkeen sitten eksytiin. Lähti ihan
omille teille, nenä maassa eli jotain hajua se seurasi, muttei
suinkaan minun. Päädytiin tielle, jonne sitten lopetin. Toivottavasti oppi tästä jotain ja seuraavalla kerralla tarkempi, jäi Cesar purkki saamatta.
Lopuksi koirat pääsi
metsään juoksemaan. Kauhea ralli alkoi. Varsinkin Kaya ja Cher juoksivat ihan
hulluna. Kaya sai ainakin purettua ylimääräiset mehut. On kyllä erittäin
energinen ja vilkas tapaus!








