Paimennusklinikka / ASCA trial, Inkoo

Hagabergin tilalla Inkoossa järjestettiin lauantaina paimennusklinikka, kouluttajana Maarten Walter USA:sta. Maarten toimi myös tuomarina sunnuntain ASCA Stockdog trialissa.

Klinikkapäivä alkoi klo 9 reilun tunnin luennolla. Maarten kävi läpi koiran viettejä paimennuksessa, erilaisia paimennustapoja ja kisaratojen kulkua. Hyödyllistä tietoa ja sanastoa! Sain kuulla kokeen säännötkin, joita ei ole tullut luettua.

Jokainen koirakko pääsi kaksi kertaa Maartenin oppiin. Sai valita pyöröaitauksen tai niityn (kisaradan). Mentiin ensin pyöröaitaukseen, hyvä niin, tuli hyviä vinkkejä! Pyöröaitauksessa ajatuksena oli, että koira saa vapaasti kiertää lampaita ja vaihtaa suuntaa, jos haluaa. Keppiä naputettiin maahan, jos koira tuli liian lähelle lampaita. Pikkuhiljaa, kun koira oli sopivasti lampaiden takana otettiin muutama askel taaksepäin ja annettiin koiran kuljettaa. Haettiin koiran luontaista tarvetta etsiä tasapainopiste. Huomasin ensimmäistä kertaa Skipperin kuljetuksessa, että haki itse tasapainoa lampaiden takana, hienoa!

Toisella kertaa mentiin kisaradalle. Toisten suoritusta katsellessa lampaat näytti olevan aika liikkuvia, ei ollenkaan niin ihmisiin tukeutuvia kuin millä ollaan treenattu aiemmin. Aitaus, jossa lampaat olivat oli neliskanttinen, aika pieni. Otettiin ne ulos, kuten treeneissä ollaan tehty. Meni hienosti. Sen jälkeen alkoikin lampaiden kerääminen, väistivät minua ja koiraa yhtä paljon. Kuljettaminen ei onnistunut. Osa lampaista erkani laumasta ja jäi erilleen. Tehtiin rata jollain konstilla jäljelle jääneillä lampailla. Kun tultiin takaisin ottoaitaukselle Maarten pyysi, että tehtäisiin vielä hakukaaria edestakaisin aidan vieressä. Lähettelin Skipperiä lampaiden puolelta toiselle ja lampaat juoksi ottoaitauksen editse hurjaa vauhtia. En ihan ymmärtänyt, miksi tätä treenattiin. Valkeni vasta myöhemmin, kun mietin miten ihmeessä tullaan selviämään kisaradasta. Skipper väsyi juoksemiseen, eikä enää otettu häkkiin laittamista. Treenin jälkeen iski lievä paniikki. Se, mitä osataan eli kuljetus ei nyt onnistukaan. En pääse lampaiden luo. Lähdettiin seitsemän maissa ajamaan mökille, toiset jatkoi paimennusta ankoilla.

Mietin koko illan ja yön eri strategioita miten saan lampaat kasaan. Silloin välähti miksi Maarten halusi meidän treenaavan hakukaaria aidalla, ainoa konsti koota liikkuvat lampaat. Aamulla lähdettiin silmät ristissä ennen kahdeksaa kohti Inkoota!

Trial alkoi ankoilla, koska päivästä oli tulossa kuuma. Started lampaat oli iltapäivällä viimeisenä. Oli aikaa jännittää! Katsomaan oli tullut myös Terhi ja Veera. Aika moni koirakko epäonnistui päivän mittaan haastavilla lampailla. Tilanteen mahdottomuus rauhoitti vähän omaa oloa.

Oltiin neljäs starttaaja omassa luokassa. Marssittiin tuomarin eteen ilmoittautumaan. Sitten lampaiden aitaukselle. Keskimmäisestä aitauksesta otettiin lampaat ja oikean puoleiseen palautettiin. Olin jo avannut portin, kun yksi lampaista hyppäsi aitauksesta pois, portti kiinni ja odotettiin uutta aloituslupaa.

Saatiin lampaat nätisti aitauksesta. Mentiin yhdessä ottoon, Skipper oli kuulolla ja käveli rauhallisesti. Käskytin aika tiukasti. Lampaat jäi lähelle odottamaan, laitoin Skipperin maahan ja suljin portin. Kun Skipper nousi ylös ja otti muutaman askeleen kohti lampaita ne juoksi oikeaan etunurkkaan. Lähetin Skipperin hakemaan, mutta lampaat säntäsi karkuun, vasempaan takanurkkaan asti, sain Skipperin pysäytettyä. Lähdettiin yhdessä kävelemään lampaita kohti ja sain hillitä Skipperiä ettei lähtenyt perään, makuutin vähän väliä. Kun päästiin lampaille Skipper ei enää jaksanut odottaa vaan teki oman ratkaisun. Siitä oikeastaan lähti meidän radan suoritus. Skipper keräsi lampaita hienoilla hakukaarilla ja oli koko ajan tilanteen tasalla ja valppaana. Minulla paniikki päällä, kun lähettelin Skipperiä, ymmärsin sentään liikkua kohti ykkösporttia. Skipper kokosi lampaat uudelleen ja uudelleen minulle ja saatiin ne ekasta portista läpi. Lampaat rauhoittui portin taakse, ilmeiseti nekin väsyneitä juoksemisesta. Laitoin Skipperin maahan ja yritin mennä itse vetämään lampaita, mutta eivät liikkuneet ilman koiraa. Ja kun Skipper lähti liikkeelle niin lauma päätti lähteä takaisin ottoaitaukseen. Jälleen kerran Skipper haki karkulaiset takaisin ja saatiin tokan portin taakse, mutta menivät väärästä suunnasta. Kun lampaat oli portin takana pysähdyin vetämään henkeä ja miettimään. Maarten tulikin sitten neuvomaan, että lampaat pitää saada portille oikeasta suunnasta eli tehdä ns. day light. Skipperin lähetys ensin vasemmalle ja sitten oikealle ja toka portti suoritettu! Sen jälkeen oli helppoa, lampaat juoksi suoraan alas, Skipper ja minä perässä! Jäivät oikeaan etunurkaan, josta Skipper haki ne avattuani portin. Mikä helpotus, kun suljin aitauksen oven, selvittiin, uskomatonta!

Radan jälkeen suorituksesta oli lähinnä kaoottinen kuva. Videolta katsottuna näyttää todellakin paremmalta. Toki virheitä löytyy paljon, omia. Alussa meinasin päästää lampaat takaisin aitaukseen. Tuomari huusi; close the gate! Sitten olisi heti pitänyt luottaa Skipperiin ja päästää keräämään lampaat eikä odottaa, että karkaavat takanurkkaan. Ja lopussa meinasin jäädä lampaiden jalkoihin, kun en ymmärtänyt siirtää niitä vasempaan etunurkkaan, jonne portti aukeaa. Sen muistin, että portti ei saa sulkeutua, kun sen on avannut eli roikuin siinä vaikka lampaat tuli kohti Skipper perässä! Onneksi juoksivat käteni alta, tuomarikin huusi; be careful!

Mieletön fiilis, upea Skipper ❤

ASCA Stockdog trial, started sheep, qualifying score, second place

Kaikkensa antanut paimen ❤