Vähän jännitti korkata kisat, etenkin paikkamakuu oli arvoitus. Ja luoksepäästävyys. Siinä pidin vähän Kayasta kiinni, kun väisti, tai lähinnä ihmetteli tuomaria. Yleisöä oli ainoastaan hallin yhdellä seinustalla, koirien edessä eli todella rauhallinen ympäristö. Paikkamakuussa kukaan koira ei noussut ja Kayakin oli ihan hievahtamatta! Liikkeissä hallin matossa olevat tarrat vähän ihmetytti ja muutamat tuplakäskyt maasta istumaan nousuissa. Innostui loppua kohden ja viimeisiin kaukoihin tuli ääni mukaan. Kokeen edetessä oli aina vaan parempi fiilis, palkattomuus ei ainakaan vireessä näkynyt!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti